Yleiskuvaa Eggert Péturssonin näyttelystä. Kuva: Marja Heinonen
KUVATAIDE | Marja Heinonen kirjoittaa islantilaisen Eggert Péturssonin teoksista Turun taidemuseossa ja Maija Tammen näyttelystä Aboa Vetus Ars Novassa.
”Péturssonin näyttely on muistutus luonnon rikkaudesta, elinvoimaisuudesta ja maasta kumpuavasta ilosta, joka väkisinkin tarttuu katsojaan.”
Vielä ei kannata luovuttaa syksylle, vaan kerätä kesän viimeiset säteet talteen syksyn pimeyden varalle. Turussa on syyskuun puoleenväliin asti (13.9.2026) esillä kaksi hyvin erilaista, mutta kiinnostavasti luonnon ihmeiden kautta ajatuksia ja tunteita pintaan nostavaa taidenäyttelyä.
* *
Eggert Pétursson: Millefleurs Turun taidemuseossa 13.9.2026 asti.
Perinteisemmän taiteen ystävän kannattaa aloittaa kierros Turun taidemuseosta. Siellä on esillä islantilaisen Eggert Péturssonin kukkia tulvillaan oleva Millefleurs-näyttely.
Pétursson on yksi Islannin rakastetuimmista taiteilijoista. Näyttely keskittyy hänen viimeisen viidentoista vuoden aikana syntyneeseen tuotantoonsa.
Eggert Petúrsson: Untitled, 2022, öljy kankaalle, 150 x 165 cm. Yksityinen kokoelma. Kuva: Eggert Pétursson / i8 Gallery
Värejä tulvivat taulut eivät ole täynnä maljakkoihin riistettyjä kukka-asetelmia, vaan luonnontieteellisen tarkkoja, joka suuntaan rönsyileviä kukkaniittyjä. Péturssonin taiteen ytimessä onkin arktinen luonto ja erityisesti Islannin kasvisto.
Teokset ovat samaan aikaan hyvin ajankohtaisia ja ajattomia. Näyttely on muistutus luonnon rikkaudesta, elinvoimaisuudesta ja maasta kumpuavasta ilosta, joka väkisinkin tarttuu katsojaan.
Eggert Petúrsson: Untitled, 2011, öljy kankaalle, 65 x 155 cm. Turun taidemuseo / Kokoelma Lars Göran Johnsson. Kuva: Vesa Aaltonen
Millefleurs on toteutettu yhteistyössä taiteilijan, Turun taidemuseon, Islannin Kansallisgallerian ja i8 Gallerym kanssa. Näyttelyssä esitetään myös Gunnlaugur pór Pálssonin ohjaama dokumenttielokuva Just Like a Painting by Eggert Pétursson (2020), joka avaa Péturssonin taiteellista työskentelyä intiimissä vuoropuhelussa lslannin luonnon kanssa. Monille näyttely voi avautua paremmin sen jälkeen, kun on katsonut elokuvan.
Pieni viehättävä yksityiskohta on maalaus, johon Pétursson on kätkenyt suomalaisen muumipeikon. Katsoja voi käydä testaamassa valkovuokkoja tulvivan taulun ääressä havainnointikykyjään. Kyllä se muumipeikko siellä on!
* *
Yksityiskohta teoksesta Hulda & Lilli, 2023. Kuva: Maija Tammi
Maija Tammi: Hulda, Lilli ja torakka Turun Aboa Vetus Ars Novassa 13.9.2026 asti.
Jokaiselle on varmasti tuttua se, miten eläydymme luontodokumentteihin rakennettuihin tarinoihin. Maija Tammi haastaa Ars Novan Hulda, Lilli ja Torakka -näyttelyssä katsojan pohtimaan sitä, miten paljon kuvaan liitetty teksti vaikuttaa siihen, millaisia tunteita meissä herää.
Näyttelyn lähtöpisteessä tarjolla on kaksi käytävää, joista toinen johtaa Huldan tarinaan aina syntymästä lähtien ja toinen käytävä vie Lillin maailmaan. Tammen näyttely tarjoaa katsojalle mahdollisuuden valita, kenen tarinaan haluaa heittäytyä: kameleontti-Huldan vai heinäsirkka-Lillin. Kumpikin polku tarjoaa kuvia, videoita ja niihin liittyviä tekstejä, joiden varassa katsoja voi rakentaa suhdetta näkemäänsä. Sekä Hulda että Lilli saavat tarinoissa inhimillisiä piirteitä.
Maija Tammen nöyttelykokonaisuuden päättää videosta ja animaatiosta koostuva teos Kolmantena päivänä (2024). Kuva: Jari Laurén
Kokonaisuuden päättää videosta ja animaatiosta koostuva teos Kolmantena päivänä (2024), jossa väreilevien kukan terälehtien alta uhkaa paljastua salaisuus ja torakalla on kolme päivää aikaa muistaa, mitä sille on tapahtunut.
Näyttelyyn kuuluu myös tila, jossa voi pohtia sitä, millaisia tunteita näyttely on herättänyt ja kenen puolen on valinnut ja miksi? Ajatuksia varmasti on noussut pintaan. Tilassa voi myös pohtia vaikkapa sitä, mikä merkitys luontodokumenteilla on ihmisten luontosuhteelle. Se miten ympäristökriisistä tietoisille katsojille tuotetaan viihteellistä, mutta dokumentaarisuuteen nojaavaa kerrontaa luonnosta on erittäin ajankohtainen ja kiinnostava kysymys.
Tammi (s. 1985) on suomalainen kuvataiteilija ja taiteen tohtori, joka tunnetaan vahvasta tarinankerronnastaan valokuvan, videon ja installaatioiden avulla.
Marja Heinonen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Voiko ajatus taiteesta olla taideteos? Pohdintaa Anish Kapoorin näyttelystä Serlachiuksella
ESSEE | Kulttuuritoimituksen Petri Hänninen purkaa esseessään Anish Kapoorin näyttelyssä syntyneitä kysymyksiä taiteesta.
Emmi Kallion teoksissa värimaailma kiehtoo ja yksityiskohdat yllättävät – Myrsky-näyttely Kimmo Pyykkö -taidemuseossa
KUVATAIDE | Kuvataiteilija Emmi Kallion näyttely kuljettaa halki aallokoitten ja outojen rantamaisemien päin mielensisäisiä tyrskyjä, mutta löytyy matkalla tyveniäkin poukamia.
Tekstiilitaiteilijat toivat Galleria Himmelblauhun värien juhlaa – TEXOn 70-vuotisnäyttely ottaa kantaa myös luonnon puolesta
KUVATAIDE | Tekstiilitaiteilijat TEXO ry on vuonna 1956 perustettu yli 300 tekstiilialataiteilijoiden ja suunnittelijoiden ammatillinen järjestö.
Kaksi merkittävää 1900-luvun taiteilijaa kohtaa – Roerich ja Ahola-Valo Hämeenlinnan Valon museossa
KUVATAIDE | Maailmankuulun Nicolai Roerichin näyttelyssä upeat vuoristomaisemien maalaukset sekä hänen omakuvansa vaikuttavat kirkkaalla selkeydellään.