Monta erilaista katsetta maisemaan – näyttely Ruoveden Kulttuuriparantolassa

05.07.2024
levoton tuhkimo by hanna maria gronlund kulttuuritoimitus INSTA

Kuvataiteilija Tiina Lamminen. Kuva: Marjatta Honkasalo

KUVATAIDE | Ruoveden maisema -näyttelyssä on esillä töitä yhdeksältä taiteilijalta, joilla kaikilla on jonkinlainen kytkös Ruoveteen joko asumisen tai työskentelyn kautta.

”Myös kansallistaiteilijoiden töissä näkyi aikoinaan metsänhakkuiden jälkiä ja ihmisen vaikutus luontoon. Sähkölinjat ovat nykyajan maisemaa.”

Marjatta Honkasalo, teksti ja kuvat

Perinteinen suomalainen maalaismaisema näyttäytyy nykytaiteen keinoin monissa muodoissa ja väreissä. Hyvä esimerkki erilaisista tavoista katsoa maisemaa on Kulttuuriparantolassa Ruovedellä esillä oleva näyttely Ruoveden maisema – teoksia nykytaiteilijoilta.

Näyttelyssä on esillä töitä yhdeksältä taiteilijalta, joilla kaikilla on jonkinlainen kytkös Ruoveteen joko asumisen tai työskentelyn kautta. Nyt töitään esittelevät taiteilijat ovat olleet mukana Ruoveden maisema -projektissa jo vuosina 2014–2016 ja jatkavat näin tiettyyn paikkaan sitoutunutta taiteellista työskentelyä.

Maalauksissa pääsee käymään muun muassa Ellen Thesleffin Kissasaareen, tunnistettavaan, mutta nykytaiteen keinoin toteutettuun.

Kissasaari

Aino Ulmanen saa teostensa pigmentin leivinuunissa polttamiensa puiden noesta ja tuhkasta. Kuvan teos on Ellenin Kissasaari, saari, jossa Ellen Thesleff aikoinaan maalasi. Kuva: Marjatta Honkasalo

Myös materiaalit ottavat kantaa

Töiden lähtökohtana on luonnonhavainto, mutta luontoa tarkastellaan usein myös värien ja materiaalinen kautta, ei niinkään luontokohteena. Näyttelyn organisoinnista vastaava kuvataiteilija Tiina Lamminen sanookin, että nykytaiteessa tärkeässä osassa on myös taiteilijan käyttämä materiaali.

Taiteilijat pohtivat ympäristöä ja maisemaa myös materiaalien ekologisuuden kautta. Halutaan käyttää luonnonmateriaaleja ja suositaan kierrätystä. Se on myös kannanotto maisemaan.

Hän mainitsee esimerkkinä taidemaalari Aino Ulmasen työt, joiden värimaailma on peräisin tuhkasta ja noesta. Taiteilija kaataa itse puut metsästä, polttaa ne leivinuunissa, kerää tuhkat talteen ja sekoittaa niistä käyttämänsä värit. Eri puulajit tuottavat eriväristä tuhkaa ja nokea, joten maalaukset saavat myös näin luonnon itse tuottamia sävyjä.

Toinen luonnonmateriaaleja käyttävä näyttelyn taiteilija on Markus Tuormaa. Näyttelyn teoksissa hän pohtii pihkamaalien palauttamista takaisin metsään – puiden rungoille ja oksille.

Taidemaalari Timo Partanen tarkastelee maisemaa luonnossa maalaten. Hänen töissään näkyy maisema juuri sellaisena kuin se nyt on, hakkuuaukeina, jättömaina ja roskaisina metsikköinä. Hän kehystää taulunsa vanhoihin kehyksiin, joten näyttelyssä kävijä voi erehtyä pitämään töitä vanhoina.

Myös kansallistaiteilijoiden töissä näkyi aikoinaan metsänhakkuiden jälkiä ja ihmisen vaikutus luontoon. Sähkölinjat ovat nykyajan maisemaa, Lamminen muistuttaa.

Partanen

Timo Partasen maalauksissa maisema pääsee esille sellaisena kuin se nyt on sähkölankoineen ja jättömaineen. Kuva: Marjatta Honkasalo

Ruoveden taiteilijasiirtokunnat?

Ruovedellä on tunnetusti vaikuttanut useita maamme eturivin taiteilijoita, nimekkäimpinä Akseli Gallen-Kallela ja Ellen Thesleff. Gallen-Kallelan ja Thesleffin luona vieraili, opiskeli ja samalla myös työskenteli useita taitelijakollegoita.

Suomessa puhutaan vain yhdestä taiteilijasiirtokunnasta, Önningebystä. Olisivatko myös nämä Gallen-Kallelan Kalelan ja Thesleffin Muroleen kodin ympärille syntyneet taiteilijayhteisöt olleet myös eräänlaisia siirtokuntia? Lamminen pohtii.

Taiteilijoiden Ruovesi-yhteisöt eivät jää tähän. Esimerkiksi professori Nandor Mikola piti kesäateljeenaan Pajuskylän vanhaa kansakoulua 15 vuoden ajan 1970- ja 1980-luvuilla. Taiteilijan mukaan Pajuskylässä oli ”aivan mahtavat maisemat ja mukavat ihmiset”. Kesäateljeessa työskenteli myös taidemaalari Aira Niemi-Pynttäri. Vanhalla kansakoululla tiettävästi vieraili ja työskenteli muitakin taiteilijoita.

Myös Elga Sesemannin ja Seppo Näätäsen taiteilijakoti Elkala on jäänyt julkisessa keskustelussa vähälle huomiolle.

On harmillista, että taiteen perustutkimus on Suomessa nykyisin niin vähäistä. Kun Taiteilijoiden Ruovesi -näyttely oli 2019–2020 esillä Ateneumissa, kerrottiin kävijöille 75 vuotta sitten kerättyjä tietoja paikoista, joissa kansallistaiteilijat työskentelivät. Enää ei pitäisi puhua Ruoveden taiteilijoista vain Kalelaa korostaen, Lamminen sanoo.

Bonsdorff ja Försti

Margareta von Bonsdorffin Taival sekä Elina Förstin Sininen suuli ja Violetti pääty. Kuva: Marjatta Honkasalo

Väitös Ellen Thesleffin kohopainoteoksista

Yksi näyttelyn taiteiljoista on Kukka Paavilainen, joka väitteli keväällä Kuvataideakatemiassa Ellen Thesleffin kohopainoteoksista ja niiden inspiroimista maalauksista, ja hän luennoi Vinhan kirjakaupassa väitöskirjastaan lauantaina 6. heinäkuuta.

Ruoveden maisema -näyttelyn muita taiteilijoita ovat Margareta von Bonsdorff, Elina Försti, Liisa Karintaus, Krista Kortelainen, Tiina Lamminen, Timo Partanen, Aino Ulmanen ja Markus Tuormaa.

Ruoveden maisema – teoksia nykytaiteilijoilta on esillä Kulttuuriparantolassa, Päiväkodintie 6, 21.7. asti. Näyttely on avoinna ke-su klo 12-18.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua