Parasta juuri nyt (24.7.2023): Lapuan Kankurit, Könni-museo, Rosanna & Zelia, Ristinkirkko, Tuusulanjärvi

24.07.2023
levoton tuhkimo by hanna maria gronlund kulttuuritoimitus INSTA

Lapuan Kankurien myymälä. Kuvat: Marita Nyrhinen

Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Marita Nyrhisen ajatukset liitävät Lapuan, Ilmajoen, Lahden ja Tuusulan kautta – Brasiliaan.

1

Kun haluaa yllättää ystävän ja viedä laadukkaita tuliaisia tai jopa hemmotella itseään, Lapuan Kankureiden laadukkaat tuotteet ovat varteenotettavia lahjoja. Niiden näkeminen saa helposti aikaan ostovimman. Parhaimmillaan ostoksia voi tehdä Lapuan omassa liikkeessä, mutta jälleenmyyjiä on myös Helsingin seudulla.

Lapuan Kankurit syntyi vuonna 1973, kun Liisa ja Juha Hjelt perustivat nykymuodossa toimivan yrityksen. Historia yltää tosin pidemmälle, sillä jo vuonna 1917 Juha Hjeltin äidin vanhemmat perustivat Lankilankosken huopatossutehtaan, jossa kehrättiin myös lankaa. Sittemmin, vuonna 1937 Juha Hjeltin isä, Esko Hjelt ja eno Erkki Annala perustivat värjäämön, jonne saatiin myös kutomakone. Nämä olivat ensimmäiset askeleet Lapuan Kankureiden syntymiseen.

Lapualla Paukun kulttuurikeskuksessa on Taidemuseo, jonka kesäisen näyttelyn aiheena on Lapuan Kankurit – kudottua matkaa 50 vuotta.

Tuon matkan tuloksena Lapuan taidemuseossa esitellään 50-vuotias yritys ja sitä historiaa, jonka ansiosta Lapuan Kankurit on olemassa. Näyttely esittelee lahjakkaiden suunnittelijoiden monipuolista, pohjoismaiseen tyyliin istuvaa tuotantoa.

Näyttely on avoinna 9.9.2023 saakka.

2

2 Könni

Martti Koskenkorva tuntee Könnin kellojen historian.

Ilmajoen Koskenkorvan kylä tunnetaan nimikkoviinastaan. Siellä on myös mainiota maalaismuseotoimintaa. Koskenkorva Museo ja Könni-museo on pieni museoiden rypäs, joka lupaa tarjota kolme nähtävyyskohdetta viinatehtaan varjossa: tarinoita Suomen tunnetuimmasta väkijuomasta ja maamme alkoholihistoriasta, tarinan Koskenkorvan suvun talosta sekä esittelyn kuuluisista Könnin kellomestareista.

Könnin kellot ovat eteläpohjalaisuuden symboli. On hienoa, että kellojen historiaa kerrotaan omassa museossa. Kesäkauden auki oleva Könni-museo kertoo Könnin kelloja eli könniläisiä valmistaneen suvun vaiheista ja ennen kaikkea kelloista, joita kellomestarit rakensivat monen sukupolven ajan.

Odotin näkeväni museossa enemmän isoja könniläisiä. Ne kiinnostavat, sillä omassa lapsuudenkodissanikin on aito Ilmolassa vuonna 1826 rakennettu kaappikello. Museon komein kello on kuitenkin näkemisen arvoinen: monimutkainen, kellonvalmistustaidon suuri taidonnäyte, niin sanottu 7-viisarinen kalenterikello. Siinä on ihmettelemistä.

Könnin suvun johdossa oleva Mestari-Könni Martti Koskenkorva kertoo herkullisella pohjalaismurteella tarinoita Könnin kelloista, joiden tuotteliain valmistuskausi ajoittuu 1800-luvulle.

Peräti 60 vuotta sitten, vuonna 1963 valmistui mainio, historian havinantäytteinen ohjelma Ilmajoen Könnit ja Könnin kellot. Se vie todelliselle aikamatkalle könniläisten maailmaan ja kellomestareiden sukuun. Ohjelma on nähtävissä Ylen Areenassa.

3

3 rosanna ja zelia

Rosanna ja Zelia asuivat jonkin aikaa Seinäjoella ja levyttivät kolme brassirytmistä laulua.

Brasilialaisduo Rosanna & Zelia asui Seinäjoella vuosina 1989 ja 1990. Heidät houkutteli kaupunkiin noihin aikoihin Ylen aluetoimituksen rockhenkinen toimittaja Risto Vuorinen, joka kuuli duon esitystä lomamatkallaan Portugalissa. Duo sai hetimmiten keikkoja lakeuksilta ja esiintyi esimerkiksi Seinäjoella järjestetyillä Valtakunnallisilla jazzpäivillä marraskuussa 1989.

Seinäjoella asuessaan duo esiintyi kaupungin rokkiklubilla säännöllisesti ja päätyi myös äänitysstudioon paikallisten muusikoiden kanssa. Musiikkiharrastaja Pertti Hakalalla oli noihin aikoihin Seinäjoella levykauppa ja pieni levy-yhtiö Maumau Music. Hän julkaisi Rosannan ja Zelian esittämät kolme kappaletta EP:nä. Levy ilmestyi kesäkuun alussa 1990, parahiksi Provinssirockin aikoihin, jossa kaksikko soitti keikan.

Nyt tuo vinyyli-EP on kokenut uuden tulemisen. Asialla on ollut We Jazz Records. Uudelleen julkaistulla levyllä kuullaan kappaleet Baiao Da Luna, Tonto Luar ja Extra (Brazilian Reggae).

Mukavia muistoja on jäänyt Rosannan ja Zelian Seinäjoen-kaudesta. Myös minä päädyin toukokuussa 1990 kuuntelemaan kaksikon klubikeikkaa. Kirjoitin alueella ilmestyneeseen Ilkkaan positiivisen arvion.

”Lauluosuuksista vastaa pääasiassa Rosanna. Hän on ilmeinen tulkitsija. Hänessä on ennennäkemätöntä herkkyyttä ja intuitioita. Äänessä on valtavasti nyansseja, jotka välittävät tunnelmia ja tunnekuvia.”

”Zelia on loistava kitaristi ja säestäjä. Hän varioi sellaisin sointukuvioin, joita täkäläisessä musiikissa ei ole olemassakaan.”

”Hienosti sovitetut kaksiääniset lauluosuudet sekä vaihtelevat ja mielenkiintoiset rytmikuviot antavat esitykselle aitoa eksotiikkaa.  – – –  Rytmi on heidän musiikissaan peruselementti. Latinalaisamerikkalaiset rytmikuviot vaihtelevat mielenkiintoisten melodioiden saattelemina. Sambat, rumbat ja bossa novat eivät ole karnevaalimusiikkia, vaan rytmien, sointujen, sointien ja sävelten synteesi.”

Rosanna ja Zelia olivat ihastuttava duo omine ja cover-kappaleineen. Suomesta he muuttivat Saksaan ja tekivät siellä musiikkia. EP:n uudelleenjulkaisun aikoihin sain tietää, että Rosanna kuoli vuonna 2006. Levyt jäivät muistoksi.

4

4 ristinkirkko 2 (2)

Lahden Ristinkirkkoon tulvii valoa joka ilmansuunnasta.

Kun kävelee Lahdessa Mariankatua ja katsoo ensin etelän suuntaan, näkee Harjukadun varrella sijaitsevan, vuonna 1912 valmistuneen Lahden kaupungintalon, jonka on suunnitellut Eliel Saarinen. Kun kääntää katseen pohjoiseen, näkee Alvar Aallon suunnitteleman, vuonna 1978 valmistuneen modernin kirkkorakennuksen, Ristinkirkko, joka on yksi Aallon viimeisimpiä töitä.

Aallon arkkitehtuuria ihannoivana suunnitelmissani on ollut vuosikausia päästä tutustumaan Ristinkirkkoon. Äskettäin se tapahtui.

Noustessani jykeviä rappusia ylös kohti kirkon pääovea tunnelma ei ollut suinkaan harras, pikemminkin vaikuttava. Katsellessani tiilistä kirkkorakennusta rappusilta alaviistosta tunsin kuin olisin ollut elokuvan jättiläistä pällistelevä lapsi. Sisään astuessani tuntui jo tutummalta, sillä interiööri muistuttaa kovasti oman kaupunkini Seinäjoen kirkkoa, Lakeuden Ristiä.

Monet yksityiskohdat, kuten vaikkapa ovenrivat, valaisimet, materiaalit ja ennen kaikkea valon tulviminen tilaan ovat kuin Aallon tavaramerkkejä. Identtisyyttä ei välttämättä kovin paljon muuten ole, mutta muotokieli on tunnistettavaa. Katsoitpa tilaa ulkoa tai sisältä, yksikään seinä ei näytä toisensa kaltaiselta, laatikkomaiselta rakennelmalta vaan kaikki ovat uniikkeja, valokuvauksellisia ja ihmetystä aiheuttavan kauniita.

Ihmettelen aina, miten hienosti Aalto päästää valon kirkkojen tiloihin. Niin myös Ristinkirkossa, jossa valo tulvii jokseenkin jokaisesta ilmansuunnasta – eri korkeuksilta aina katosta maan tasalle. Samalla luonto valoineen ja kasvillisuuksineen näyttäytyy jokaisesta ikkunasta, olipa ilta tai päivä, kesä tai talvi.

5

5 Ahola

uusulanjärveä reunustavan tien varrella on monia kulttuurikohteita, myös kirjailija Juhani Ahon kotitalo.

Kesäiseen ohjelmaan kuuluu ajaa Tuusulanjärveä reunustava Rantatien ja Järvenpääntien reitti. Samalla voi aistia vuosikymmenten takaista maaseutumatkailua, sillä Rantatiellä on museotien status.

Järveä reunustavan tiestön varrelle on keskittynyt aimo annos suomalaisen kulttuurin historiaa. Taiteilijayhteisön syntymiseen Tuusulanjärven rannoille vaikuttivat erityisesti kirjailija Juhani Aho ja hänen puolisonsa taidemaalari Venny Soldan-Brofeldt. He vuokrasivat 1800-luvun lopulla talon, nyttemmin nimeltään Ahola. Pian alueelle muutti muita taiteilijoita. 

Matkalla voi pistäytyä kirjailija Aleksis Kiven kuolinmökillä, taiteilija Pekka Halosen kotitalossa Halosenniemessä, Lottamuseossa sekä taiteilijakoti Erkkolassa, joihin kaikkiin pääsee Museokortilla.

Sibeliuksen Ainola on must. Tien varrelle osuu myös Eero Järnefeltin rakentama Suviranta, jonne täytyy kuitenkin varata etukäteen käynti.

Marita Nyrhinen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua