Kuva: Phil Art Studio / Tammi
KIRJAT | Krisitin Harmelin romaani nuoresta ranskalaisnaisesta, joka auttaa väärennettyjen henkilöllisyyspapereiden avulla juutalaislapsia turvaan Sveitsiin.
”Natseja ja natsien vainoja ei pidä koskaan unohtaa eivätkä ne oikein sovi myöskään kulissiksi lapsekkaille rakkauskertomuksille.”
ARVOSTELU
Kristin Harmel: Unohdettujen nimien kirja
- Suomentanut Aila Herronen.
- Tammi, 2023.
- 352 sivua.
Nuori opiskelijatar Eva on Puolan juutalaisten vanhempien jälkeläinen, mutta Pariisissa syntyneenä tuntee itsensä ennen muuta ranskalaiseksi. Kun natsit ovat miehittäneet Ranskan, juutalaisvähemmistön elämä alkaa huomattavasti kaventua.
Keltainen, vaatteisiin ommeltu Daavidin tähti juutalaisen syntyperän merkkinä tuntuu Evasta käsittämättömältä, mutta sen kantaminen on vasta alkua sille kärsimykselle, mitä toinen maailmansota miljoonille juutalaisille aiheutti.
Sota hajotti myös Evan perheen ja ajoi hänet pois Pariisista ja mukaan vastarintatoimintaan. Taiteellisesti lahjakas Eva löysi itsestään taitavan väärentäjän ja liittyi joukkoon, joka auttoi väärennettyjen henkilöllisyyspapereiden avulla juutalaislapsia turvaan Sveitsiin. Eva halusi varmistaa, etteivät toisten henkilöllisyyksien suojassa paenneiden lasten omat nimet katoaisi unohduksiin ja keksi yhdessä aktivistitoverinsa Remýn kanssa tavan koodata nimet erään kirjan tekstiin – tämä keksintö antoi romaanille myös sen nimen.
Hyvän romaanin aiheet ovat olemassa ja tähän asti teos toimii ja voisi kulkea moniin mielenkiintoisiin suuntiin. Oli vihiä esimerkiksi mielenkiintoisista pohdinnoista siitä, miten ihminen pystyy traumaattistenkin kokemusten jälkeen muovaamaan identiteettiään niin, että pysyy kasassa ja saattaa olla jopa onnellinen. Sitten Unohdettujen nimien kirja (suom. Aila Herronen; Tammi, 2023) sotkeentuu romanttisen rakkaudenkaipuun ja kiihkeiden suudelmien toistuvaan ja imelään kuvailuun sekä väärentämisen yksityiskohtien puuduttavaan selostamiseen. Tekstin lyhentäminen olisi pelastanut tässä paljon.
Kristin Harmel on amerikkalainen kirjailija, joka kirjoittaa historiallisia romaaneja. Tämä on hänen ensimmäinen suomennettu teoksensa.
Natseja ja natsien vainoja ei pidä koskaan unohtaa eivätkä ne oikein sovi myöskään kulissiksi lapsekkaille rakkauskertomuksille. Tällaisessa kombossa tulee hiukan höynäytetty olo: ei saanut kunnolla kiinni sen paremmin sodasta kuin rakkaudestakaan.
Leena Reikko
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kielletty rakkaus ja karu luonto – arviossa Ingeborg Arvolan Jäämeren laulu
KIRJAT | Norjalaiskirjailian 1800-luvulle sijoittuvan romaanin päähenkilö kaipaa elämää, jossa voisi tarjoa kahdelle pojalleen edes toisinaan lohisoppaa ja piimää.
Hajonneen perheen toipumista ja uusia ruumiita – arviossa Satu Rämön Rakel
KIRJAT | Hildur-sarjan neljännessä osassa avataan perheen äidin kohtaloa ja selvitellään siihen kytkeytyviä nykypäivän rikoksia.
Kuka puolustaisi paperittomia – arvioitavana Anneli Kannon Kaivatut
KIRJAT | Afgaanitytön katoaminen ei virkavaltaa kiinnosta, joten Noora Näkijä päätyy selvittelemään paperittoman maahanmuuttajan katoamista Näkijä-trilogian päätösosassa.
Sinkkuus – epätoivoa vai auvoa? Henna Karppinen-Kummunmäki kirjoittaa parisuhteettomuudesta ennen ja nyt
KIRJAT | Ilman parisuhdetta elävien määrä on Suomessa koko ajan lisääntynyt. Henna Karppinen-Kummunmäki esittelee pariutumattomien elämää ja seurustelukulttuuria eri aikoina.
