Kuvat: Alla Majaniemi / Minerva
KIRJAT | Mafioson ottein Unkaria hallitseva Viktor Orbán on luonut Euroopan keskelle Venäjän mallin mukaisen korruptoituneen oligarkian. Risto Majaniemen uutuuskirja selvittää, miten tähän on tultu.
”Orbán on myynyt kansalle länsivastaisuuden ja illiberaalin järjestelmän.”
ARVOSTELU
Risto Majaniemi: Orbán – Euroopan paha poika
- Minerva, 2023.
- 276 sivua.
Unkari oli Neuvostoliiton etupiirin länsimielisimpiä ja vapaimpia saarekkeita. Rautaesiripun kaaduttua se hakeutui ripeästi sekä Natoon että Euroopan Unioniin. Edullinen ja ammattitaitoinen työvoima houkutteli investointeja. Muun muassa kultakauttaan elänyt Nokia rakensi kännykkätehtaan Unkariin, joka nousi talouskasvussa uusien EU-maiden kärkikaartiin.
Nyt Unkari on Euroopan häirikkö, joka veljeilee Venäjän kanssa, panttaa Suomen Nato-jäsenyyttä ja jumittaa EU:n päätöksentekoa. Muutosta neljällä vuosikymmenellä seuranneen toimittaja Risto Majaniemen uutuuskirja Orbán – Euroopan paha poika (Minerva, 2023) kertoo, miten Viktor Orbán on romuttanut demokratian.
”Orbánin ja Fideszin 2010-luvulla rakentama poliittistaloudellinen järjestelmä muistuttaa suuresti Putinin mallia. Korruptio on myös Unkarissa rakenteellista ja kaiken kattavaa. Kun kaikki ovat mukana ja kaikki hyötyvät, kukaan ei voi hypätä laivasta pois.”
Silmiä avaava Unkari-katsaus on ajankohtainen Suomen Nato-prosessin vuoksi. Kirjantekijän kiire näkyy viimeistelemättömässä lopputuloksessa. Sivuille on jäänyt kirjoitusvirheitä ja turhaa toistoa.
Liberaalidemokraatista äärioikeistoon
Risto Majaniemi käy läpi Viktor Orbánin vaiheet 1980-luvun opiskelijapiireistä autoritaariseksi johtajaksi, joka muutti Unkarin yhden puolueen hallitsemaksi lumedemokratiaksi. Ääneen pääsevät Orbánin uraa läheltä seuranneet toimittajat ja tutkijat, mutta myös kannattajat.
Pienen kylän kasvatti opiskeli 1980-luvun lopulla Budapestissa ja viihtyi nuorten keskustelupiireissä, joissa syntyi Nuorten demokraattien liitto eli Fidesz. Se oli liberaalidemokraattinen puolue, joka vastusti kommunismia ja puolusti markkinataloutta sekä Euroopan yhdentymistä. Kannatusta kasvattaakseen Orbán alkoi muuttaa sitä nationalistiseksi ja konservatiiviseksi oikeistopuolueeksi.
Majaniemi ja hänen haastateltavansa eivät edes yritä tavoittaa Orbánin ajattelussa tai ideologiassa tapahtuneita muutoksia, koska kaiken takana on vallanhalu.
”Orbán näytti liikkuvan kohti poliittista oikeistoa lähinnä oman edun tavoittelun vuoksi, ei niinkään vakaumuksen.”
Orbán vastustaa kaikkea sitä, mitä ennen puolusti
Viktor Orbán astui valokeilaan kesäkuussa 1989. Neuvostoliitto natisi liitoksissaan ja Budapestissa 200 000 ihmistä kokoontui muistelemaan vuoden 1956 kansannousun sankaria Imre Nagyaa, joka oli kommunismin aikaan ollut kielletty hahmo. Kansa hurrasi hurmoksessa, kun 26-vuotias Orbán kehotti Neuvostoarmeijaa lähtemään maasta. Aiemmin kukaan ei ollut uskaltanut sanoa niin julkisesti.
Orbánin ja Fideszin kannatus lähti nousuun. Vuoden 1998 vaaleissa puolue keräsi 28 prosentin kannatuksen, joka nosti Orbánin pääministeriksi. Hänen ensimmäisellä hallituskaudellaan Unkari liittyi Natoon ja neuvotteli EU-jäsenyydestä.
Orbán kipusi valtaan haastamalla kommunismia ja mustamaalaamalla kommunismin aikaa. Hän oli länsimyönteinen demokraatti, Atlanttisten suhteiden ja EU:n kannattaja. Nyt hän taistelee kaikkea sitä vastaan.
Orbán on luonut Unkariin Putinin Venäjän kaltaisen järjestelmän. Muun muassa kaasuriippuvuuden vuoksi hän tukeutuu Venäjään, joka ajaa paluuta etupiirien aikaan. Siinä Unkarille on varattu Valko-Venäjän kaltainen vasallivaltion rooli.
Puolue kaappasi mediat
Viktor Orbán ei ole vanginnut ja tappanut vastustajiaan, sillä hän on ymmärtänyt median merkityksen. Fidesz-puolue perusti vuonna 2002 oman televisiokanavan, joka kärjisti keskustelukulttuurin aivan uudelle tasolle. Ohjelmissa joukko ihmisiä kokoontui haukkumaan poissa olevia. Faktoja tai perusteluja ei tarvittu, vaan vastustajaa lyötiin mielikuviin ja tunteisiin vetoamalla.
Kun Orbán kahden oppositiokauden jälkeen palasi valtaan vuonna 2010, puolue pisti tuulemaan. Maahan perustettiin mediaa valvova neuvosto, jonka avulla tiedotusvälineet otettiin poliittiseen ohjaukseen.
”Median rooli uudessa Unkarissa oli palvella valtaa, ei vahtia sitä.”
Orbánista riippuvaiset oligarkit ostivat medioita sekä Unkarista että naapurimaista, joissa on merkittävä unkarilaisvähemmistö. Niiden kaappaaminen kiristi suhteita Slovakian, Romanian ja Ukrainan kanssa.
Etenkin suurten yliopistokaupunkien ulkopuolella Orbánin mediat ovat ainoa tietolähde. Maaperä on otollista valeuutisille ja salaliittoteorioille. Ukrainan sodan laajennettua Unkarissa on toistettu Venäjän propagandaa ja vakuuteltu, että vain Orbánin johdolla maa voi välttää ajautumasta sodan osapuoleksi.
Propagandan avulla on luotu kuva, ettei totuutta ole olemassa, on vain eri osapuolten näkemys asiasta. Ihmiset eivät usko mitään, vaan sulkevat korvansa turvallista kuplaa uhkaavalta tiedolta.
Ahdinkoon ajetut riippumattomat mediat on tehty hampaattomiksi. Jos ne paljastavat korruptiota tai Orbánin piilotettua varallisuutta, ei tapahdu mitään. Kukaan ei kiinnostu. Tutkijat eivät ala tutkia, eivätkä syyttäjät nosta syytteitä. Lopulta myös lähteet alkavat vaieta. Kukaan ei halua riskeerata asemaansa, vaan katsoo mieluummin toisaalle.
Kansalaisjärjestöt on hiljennetty lainsäädännöllä, joka muistuttaa Venäjän ulkomaisia agentteja. Seksuaalivähemmistöistä puhuminen on kielletty, jotta ne eivät levittäisi propagandaansa päiväkodeissa ja kouluissa.
Tiede ja tutkimus Fideszin ohjaukseen
Mafioso on ottanut maan entistä tiukemmin hallintaansa. Median lisäksi on kiristetty otetta myös kulttuurielämästä. Orbánin Unkarissa kulttuurin pitää heijastaa puolueen arvoja. Vallanpitäjiä kritisoivat taiteentekijät menettävät tukensa.
Fidesz ei näe kulttuuria edelläkävijänä, vaan perässä tulijana ja poliittisena tekijänä yhteiskunnassa. Sen uutena tehtävänä on lujittaa valtaa pitävän puolueen ajamia arvoja ja valtaa yhteiskunnassa.
”Orbán haluaa teattereihin ja elokuviin sisältöjä, jotka kertovat maan loisteliaasta menneisyydestä, sekä tarinoita, joissa unkarilainen elämänmeno on ongelmatonta ja onnellista. Teatterin ja elokuvien tulee kertoa kansalle maan suuruuden ajoista, joihin yhdistyy nykyisyys. Fideszin luoma narratiivi pohjautuu traditioihin, perheeseen, uskontoon ja perinteisiin sukupuolirooleihin.”
Ennen vuoden 2022 vaaleja myös yliopistot yksityistettiin ja otettiin poliittiseen ohjaukseen.
”Unkarin talouden ja yhteiskunnan tärkeät elementit siirrettiin ilman korvausta hallituksen perustamiin yksityisiin säätiöihin. Niiden johtoon nimitettiin Fideszille lojaaleja miehiä elinikäisiin virkoihin. Säätiöihin siirrettiin niin yliopistot kuin tiedeakatemiat, tutkimuslaitokset, sairaalat, kulttuuri-instituutiot, lähes kaikki yhteiskunnallisesti merkittävät organisaatiot.”
Yliopistot, sairaalat ja kulttuuri-instituutiot toimivat julkisin varoin, mutta ilman julkista valvontaa.
”Kyseessä on eräänlainen valtion omaisuuden kaappaus, jollaista ei ole Euroopassa nähty. EU on pysynyt yllättävän vaitonaisena asiasta.”
Orbán lietsoo pelkoja, joilta vain voi pelastaa
Yksinvaltiaalle tärkeintä on pysyä vallassa ja haalia siinä sivussa rikkauksia itselleen ja lähipiirilleen. Orbán on Putinin tapaan järjestänyt omaisuutensa toisten omistukseen.
EU-rahalla tehtävät urakat ohjataan ylihintaan oligarkeille. Orbánin parin tuhannen asukkaan kotikylään on rakennettu junarata ja hulppea jalkapalloakatemia.
Pääministerin rakkaus jalkapalloon näkyy muuallakin maassa. Upeilla stadioneilla pelataan tyhjille stadioneille. Joukkueita pyörittävät oligarkit samalla mallilla kuin Putinin lähipiiri jääkiekon KHL-liigaa.
Unkari on suurimpia EU-tukien saajia. Unioni on jäädyttänyt tukia miljardien edestä ja vaatinut Unkaria noudattamaan oikeusvaltioperiaatetta sekä kitkemään korruptiota. Maa sivuuttaa vaatimukset samaan tapaan kuin muun hallituksen kritiikin. Kadunvarret vuorattiin EU:n vastaisilla julisteilla, joissa unioni pommittaa Unkaria pakotteilla.
”Kaikista hämmästyttävintä on se, että mitä kovemmaksi Orbánin kampanja Eurooppaa vastaan on käynyt, sitä laajempaa on EU:n kannatus. Syksyllä 2022 tehdyssä mielipidetutkimuksessa noin 80 prosenttia unkarilaisista kannatti maan EU-jäsenyyttä.”
Orbán lietsoo viholliskuvia, uhkia ja pelkoja, joilta vain hän voi turvata ja pelastaa. Negatiivisessa kampanjoinnissa ei esitetä omaa ohjelmaa, vaan hyökätään vihollisia vastaan. Sellaiseksi kelpaa esimerkiksi unkarilaissyntyinen sijoittaja George Soros, joka on tukenut Itä-Euroopan demokratisoitumista, koulutusta, terveydenhuoltoa ja vapaata mediaa. Fideszin tarinassa 92-vuotias Soros rahtaa siirtolaisia maahan.
Uusi historia korostaa suuruutta ja katkeruutta
Vastustajien virheet ovat tasoittaneet Orbánin tietä autoritaariseksi johtajaksi. Suurimman nosteen tarjosi sosialistipuolueen pääministeri Ferenc Gyurcsány, joka vuonna 2006 tunnusti kannattajilleen valehdelleensa. Seuraavissa vuoden 2010 vaaleissa Fidesz keräsi yli puolet äänistä ja maa siirtyi Orbánin aikaan. Hän on keskittänyt vallan itselleen niin, ettei vakavasti otettavia haastajia ole.
Fidesz on hyödyntänyt maaseudun ihmisille luontaista alemmuuden kompleksia. Kouluttamattomien maalaisten ja työläisten lisäksi myös monet urbaanit ja koulutetut intellektuellit kannattavat vahvaa sankarijohtajaa.
Orbán on kirjoittanut Venäjän mallin mukaisesti historian uusiksi. Uudessa versiossa korostetaan entistä suuruutta ja lietsotaan katkeruutta länsimaihin, jotka pettivät Unkarin ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Itävalta-Unkari menetti kaksi kolmasosaa pinta-alastaan ja uusien rajojen taakse jäi miljoonia unkarilaisia.
Rauhanehdot olivat kolaus entisen suurvallan kansalliselle ylpeydelle. Orbán on osannut puhutella ulkounkarilaisia, joista on tullut hänelle tärkeä kannattajaryhmä.
Vahvempi vaihtoehto heikentyneelle demokratialle
Orbán on myynyt kansalle länsivastaisuuden ja illiberaalin järjestelmän. Venäjän tapaan Orbánin Unkarilla on suuri tehtävä. Se puolustaa Eurooppaa maahanmuutolta ja tarjoaa vahvemman vaihtoehdon luhistumassa olevalle demokratialle.
”Läntiset demokratiat ovat Orbánin ajattelussa tuomittu romahtamaan. Ne edustavat hiipuvaa vapauden ja moniarvoisuuden tuomaa rappioon hukkuvaa kulttuuriperinnettä, jonka tilalle illiberaali demokratia astuu voittajana Orbánin Unkarin johdolla.”
Katkeruus länsimaita kohtaan perustuu myös lähihistoriaan. Kun markkinat kommunismin romahdettua avautuivat, matala kustannustaso houkutti länsiyrityksiä Unkariin. Myös suomalaisyritykset olivat apajilla. Nokia rakensi kännykkätehtaan ja Fortum hääri energiasektorilla.
Unkarilla ei ollut modernisoinnissa tarvittavia pääomia. Kruununjalokivet myytiin länsimaisille sijoittajille, mutta lännen etumatkaa ei kirittykään kiinni.
”Ihmiset odottivat elämäänsä nopeaa muutosta ja elintason nousua. Pettymys oli suuri kun ihmiset ymmärsivät, ettei niin tulisi käymään.”
Kirjan luettuaan osaa odottaa ja lukea uutisia
Unkarin väkiluku kääntyi laskuun 1980-luvun puolivälissä. Alhaisen syntyvyyden lisäksi siihen vaikuttaa maastamuutto. Menneisyyteen katsova, jakautunut ja ahdistava ilmapiiri ajaa koulutettua väkeä maasta.
Orbán on ostanut perheiden kannatusta monenlaisilla tuilla. Tavoitteena on nostaa syntyvyyttä, jotta Unkari ei tarvitse maahanmuuttoa tai ulkomaista työvoimaa.
Risto Majaniemen mukaan äärioikeistolainen maahanmuuttovastaisuus ei ole ideologia, vaan keino kerätä kannatusta. Vain Orbán pystyy pitämään pakolaiset ja siirtolaiset poissa Unkarista.
Majaniemi jäljittää vallanhalun taustalta myös kostomentaliteettia. Syntyikö Orbánille nuoruusvuosina sielunvamma, joka ajaa häntä näyttämään oppineille liberaaleille?
Kirja ei ryhdy ennustamaan Unkarin tulevia käänteitä, mutta lähihistorian katsauksen jälkeen sen suunnan uutisia osaa odottaa ja lukea. Samaan aikaan kun autokratiat haastavat vapaata maailmaa, sen sisälle syntyy Unkarin kaltaisia ongelmalapsia, joiden kanssa niin EU kuin Natokin ovat neuvottomia.
Tommi Liljedahl
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Minuuden jakautuminen – arviossa Anna-Kaari Hakkaraisen Marraseliö
KIRJAT | Finlandia-ehdokkaaksi nostetun teoksen keskiössä kulkee Ingmar Bergmanin elokuva Persona.
Paha saa palkkansa, joko rahana tai tuomioina – arviossa Jo Nesbøn Kylän kuningas
KIRJAT | Jo Nesbøn Valtakunta-romaanin jatko-osassa pienessä Osin norjalaiskylässä tapahtuu taas. Veljekset Roy ja Carl Obgard ottavat mittaa toisistaan ja muista.
Asko Jaakonaho kirjoitti veijariromaanin Sigurd Wettenhovi-Aspasta – arviossa Tulenkantaja-palkintoehdokas Kulta-aura
KIRJAT | Asko Jaakonaho tarttuu yhteen Suomen historian omalaatuisimmista henkilöistä, etenkin kielitieteellisistä tulkinnoistaan muistettuun Sigurd Wettenhovi-Aspaan.
Talouden ja yhteiskunnan kehityksen unilukkari – arviossa Risto Murron Miksi Suomi pysähtyi?
KIRJAT | Murto kirjoittaa selkeästi, havainnollisesti ja tyynen rauhallisesti asioista ja ilmiöistä, jotka päiväkohtaisessa uutisoinnissa ajautuvat helposti riitoihin tai poliittisen myllytyksen kohteiksi.