Kuva: Atena
KIRJAT | Roope Lipasti onnistuu hienosti tavoittamaan suomalaisten absurdeja piirteitä ja kirjailijan ammatin erikoisuuksia.
”Lipasti pistää itsensä peliin ja sukeltaa omaan elämäänsä kirjailijana, perheenisänä ja keski-ikäisenä suomalaismiehenä.”
ARVOSTELU

Roope Lipasti: Porakonekirjoittaja
- Atena, 2023.
- 234 sivua.
Lietolainen Roope Lipasti on ansioitunut sekä lastenkirjailijana että aikuisille suunnatuilla romaaneillaan. Lastenkirjoista Lätkä-Laurit, Aavepartiot sekä historialliset sarjat Viikinkisolmu ja Palavan kaupungin lapset keräävät vuodesta toiseen lukijoita. Aikuisille suunnatuista teoksista tuoreimmat, Aviotärähdys (2020) ja Mikael Agricolan elämään pohjautuva Mikaelin kirja (2021), ovat vahvistaneet mielikuvaa Lipastin kirjallisesta monipuolisuudesta. Vahvan humoristisuuden ohella myös tummemmat sävyt ovat saaneet teoksissa onnistuneesti sijaa.
Nyt Lipasti pistää itsensä peliin ja sukeltaa omaan elämäänsä kirjailijana, perheenisänä ja keski-ikäisenä suomalaismiehenä. Lyhyitä lukuja ja herkullisia kohtaamisia sisältävä Porakonekirjoittaja (Atena, 2023) painottuu avaamaan suomalaisen kirjailijan elämää kirjailijavierailuineen ja messuineen ja ihmisten ennakko-odotuksia siitä, millainen julkkiskirjailija varmastikin on. Yleensä ylimielinen ja virtsaa päässä.
Samalla päästään tutustumaan Lipastin perhe-elämään, harrastuksiin ja elämään keski-ikäisenä miehenä, jonka paikat alkavat liikunnallisesta elämästä huolimatta huolestuttavasti krempata. Uhkaavat vatsavaivat leimaavat koko kirjaa, kirjan lopulla toteutuvaa tutkimusaikaa odotellessa. Samaan aikaan myös onnettomuus iskee, onneksi se aiheuttaa vain ruhjeita ja mustelmia. Työhaastattelussakin käydään työterveys ja eläke silmissä, mutta humoristin tulevaisuusvisiot karkaavat liian korkeisiin sfääreihin työhönottajien makuun.
Vaikka Lipasti tuo elämän eri puolien ja erilaisten ihmisten kohtaamisineen esille moninaisesti myös ikäviä asioita ja synkempiä pohdiskeluja, on kirjassa toistuvasti sen verran osuvia humoristia heittoja ja sanavalintoja, että ne saavat hörähtelemään ääneen. Lipasti osaa ainakin kirjassaan laukoa kaiken maailman idiooteille juuri niitä tilanteisiin sopivia vastaheittoja, jotka itsekin oivaltaa aina vasta jälkikäteen – ”Noinhan sille olisi pitänyt sanoa!”
Siinä missä Lipasti onnistuu kertomaan paljon itsestään, läheisistään, naapureistaan ja kirjailijan ammatin eri puolista, hän kertoo samalla hienosti myös suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen karikatyyrisistä hahmoista, kaikentietäjistä, ahkerista ja nöyristä puurtajista, yleiskieltäjistä, aikuisista, lapsista ja eläkeläisistä. Porakonekirjoittaja on hersyviä hetkiä tarjoileva ja toimivasti soljuva sukellus suomalaisen kirjailijan arkeen.
Ilkka Valpasvuo
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Lukemisen iloa ja vanhoja kirjoja – arviossa Satoshi Yagisavan Päiväni Morisakin kirjakaupassa
KIRJAT | Antikvariaatin pölyisistä kirjoista on ihmeellinen apu, kunhan niille antaa mahdollisuuden.
Ystävän menetyksen tuskaa – arviossa Tara Menonin Upoksissa
KIRJAT | Tara Menon on kirjoittanut vaikuttavan esikoisromaanin surusta, josta olisi päästävä irti, kun upottavasta tsunamista on kulunut jo vuosia.
Toisenlainen vaurastumisopas – arviossa Vesa Puttosen Miten miljoona hankitaan ja kulutetaan
KIRJAT | Vesa Puttonen rahoituksen professorina tuskin voi kehottaa ihmisiä tuhlaamaan, mutta teoksessaan hän kertoo, miten hankittu vauraus kulutetaan.
Kohti vastavuoroisuuden aikaa – arviossa Milja Laineen Pieni kaupunkikasvio
KIRJAT | Milja Laine opastaa tunnistamaan lähiluonnon kukkivia kasvej ja auttaa samalla meitä ymmärtämään, miksi lähelle on niin vaikea nähdä.




