Robert Galbraith on J.K. Rowling. Kuvat: Otava
KIRJAT | Nettipelimaailman seuraaminen tuo modernin ulottuvuuden perinteikkään dekkariparin tarinaan. Nimimerkki Robert Galbraithin takaa löytyy Potter-kirjailija J.K. Rowling.
”Vaikka rikosten maailma on synkkä, tuo Striken jäyhän oikeudenmukainen jääräpäisyys ja Robinin kylmäpäinen kyvykkyys valoa tarinaan.”
ARVOSTELU
Robert Galbraith: Sysimusta sydän
- Suomentanut Ilkka Rekiaro.
- Otava, 2022.
- 1 054 sivua.
Kirjailija J.K. Rowling on kirjoittanut Harry Potterien jälkeen monenlaisia teoksia myös omalla nimellään, mutta lontoolaisen etsiväkaksikon Cormoran Striken ja Robin Ellacottin tutkimuksia hän on julkaissut nimimerkillä Robert Galbraith. Kaikki sarjan kirjat on suomentanut muun muassa Stephen Kingin kirjojen kääntäjänä tunnettu Ilkka Rekiaro.
Kuudenteen kirjaan päässyt dekkarisarja rakentuu toisen jalkansa Afganistanissa menettäneen entisen sotilaan, nykyisen yksityisetsivän Striken ja hänen tilapäisestä sihteeristään etsivätoimiston tasaveroiseksi kumppaniksi kirjasarjan aikana kasvaneen Ellacottin suhteelle. Tai sille, ettei syvempää suhdetta vieläkään ole.
Työsuhteessa on molemminpuolista kipinää, mutta hahmojen taustat ja niistä johtuva epävarmuus saavat keskinäisen kiinnostuksen peittymään ihmissuhdehapuilun ja menneisyyden kipuilujen varjoon. Kaksikko ratkoo rikoksia ja yrittää samaan aikaan kasvaa ulos rikkonaisista ja särkyneistä sydämistään.
Striken ikuinen painajainen eli hänen ex-puolisonsa Charlotte jatkaa etsivän elämän vaikeaksi tekemistä eikä Robininkaan ero epäterveestä avioliitosta entisen puolisonsa Matthew’n kanssa ole johtanut terveempiin romanttisiin suhteisiin.
Sydän on tällä kertaa keskiössä myös kirjalle teeman antavan Sysimusta sydän -animaatiosarjan ja siitä luodun nettipelin tuodessa etsivätoimistolle yhden sen uran haastavimmista rikostutkimuksista. Menestyksekkäiden rikostapausten tuotua toimistolle mainetta sillä menee sen verran hyvin, että henkilökuntaa riittää monien samanaikaisten varjostusten ja selvittelyiden hoitamiseen.
Kun animaatiosarjallaan kuuluisuuteen noussut Edie Ledwell pyytää toimistoa selvittämään, kuka sarjan pohjalta nettipelin luonut ja häiriköimään alkanut mysteerinen Anomia oikein on, joutuvat etsivät kuitenkin nostamaan kätensä pystyyn, koska töitä on jo liikaa. Ledwellin ja sarjan toisen kehittäjän Josh Blayn jouduttua Ledwellin osalta kohtalokkaan päällekarkauksen kohteeksi, päättävät etsivät kuitenkin kääriä hihansa ja selvittää totuuden.
* *
Koska liikutaan pelimaailmassa, tapahtuu iso osa merkittävistä juonenkäänteistä ja johtolankojen seuraamisista pelichateissä, joita seurataan pahimmillaan jopa kolmea rinnakkain. Tämä osittain selittää kirjan massiivista yli tuhannen sivun pituutta. Se myös tekee kirjan lukemisen hiukan raskaaksi lukijan yrittäessä seurata monta päällekkäistä keskusteluketjua rinnakkain.
Juonen ja tarinan osalta Galbraith onnistuu mestarillisesti kaivamaan yhä uusia käänteitä ja vaihtoehtoja syyllisille. Silti kirjan massiivisuus on samaan aikaan hieman lannistavaa. Teksti juoksee kyllä, mutta langanpäät alkavat jo viuhua silmissä moninaisten käänteiden jälkeen.
* *
Luku luvulta epäterveemmäksi kasvavan pelimaailman ohella oman kortensa kekoon heittävät peliin soluttautuneet äärioikeistolaiset putkipommeineen, mikä saattaa sankarit jälleen hengenvaaraan. On perheväkivaltaa, nettipedofiliaa, toksisia suhteita…
Vaikka rikosten maailma on synkkä, tuo Striken jäyhän oikeudenmukainen jääräpäisyys ja Robinin kylmäpäinen kyvykkyys valoa Sysimustan sydämen tarinaan. Heidän keskinäisen suhteensa ei silti vieläkään pääse syttymään, mikä on siinä mielessä hyvä, että siitä odottaa kuulevansa seuraavassa kirjassa vähintään yhtä paljon kuin jälleen uudesta selvityksen alla olevasta ja taiten luodusta rikoskudoksesta.
Ilkka Valpasvuo
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Valhe, joka sai oman elämän – arviossa Sasha Vasilyukin Sankarien sukua
KIRJAT | Romaani tarjoaa mielenkiintoisia kurkistusikkunoita sekä Neuvostoliittoon että aikamme Ukrainaan.
Metsä voittaa pelikonsolin – arviossa Beatrice Alemagnan lastenkirja Päivä jona ei tapahtunut mitään
KIRJAT | Italialaisen Beatrice Alemagnan kuvakirja kertoo kadonneesta luontoyhteydestä ja sen palauttamisesta.
Emily Dickinsonin runot ovat upeita, mutta niiden suomennos jättää toivomisen varaa – arviossa 1862
KIRJAT | Emily Dickinsonin tärkeimmän luomiskauden runoja sisältävä kokoelma on suomennoksensa vuoksi turhauttava ja epätyydyttävä lukukokemus.
Koulutyttö soitti itsensä koko maailman sydämiin – arviossa Taylor Swift -elämäkerta Elämä ja musiikki
KIRJAT | Jos Taylor Swift kiinnostuu jonakin päivänä aidosti politiikasta, Yhdysvalloilla voi olla toivoa. Laululiikkeillä on tunnetusti tehty vallankumouksia.
