Tampereen Puutarhakadun Laterna-ravintola palaa kulttuuritapahtumien pitopaikaksi. Maanantaina 10.10. juhlistetaan Laternassa suomalaista kirjallisuutta.
Keskustelijoina ovat historioitsija ja tietokirjailija Jussi Jalonen, laulaja ja lauluntekijä Kielo Kärkkäinen, kulttuuritoimittaja Siskotuulikki Toijonen sekä näyttelijä Karoliina Blackburn.
Elämäni runot esittää Eriikka Magnusson ja panelistien tehtävänä on arvata, kenen valitsema runo on kyseessä.
Panelistit kertovat myös tarinat kirjojen ja runojen takaa. Illan aikana esiintyy Kielo Kärkkäinen.
Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Ovet avataan kello 17.30.
Tapahtuman järjestävät Kaupungin valot ry ja Ravintola Laterna.
* *
Kaupungin valot ry on yhdistävä tekijä eri kulttuurin alojen välillä. Yhdistyksen tarkoituksena on käyttää synergian voimaa kaikkien kulttuurin osa-alueiden hyväksi.
Tätä ennen on Laternassa järjestetty vappujuhla ja tälle syksylle on tulossa lisää tapahtumia.
Lisätietoa Suomalaisen kirjallisuuden illasta Laternassa 10.10. täältä. Tämän jutun kirjoittaja on kannatusmielessä maksanut Kaupungin valojen jäsenmaksun.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Ehkä ihminen ei olekaan luomakunnan valtias – arviossa Risto Isomäen Krakenin saari
KIRJAT | Luonto- ja ympäristöasioihin keskittyvä kirjailija Risto Isomäki kuvaa uusimmassa romaanissaan ihmisen selviytymistä yllättävissä tilanteissa syvällä meren pinnan alla.
Retoriikassa voi olla eroja, mutta Sanna Marin ja Tulenkantaja-voittaja Riina Tanskanen puhuvat samoista asioista
KOLUMNI | Tampereen Kirjafestarit on teosten suurhyöky, jonka pyörteissä voi iskeä ahdistus, Maarit Saarelainen kirjoittaa kolumnissaan.
Olivatko Lalli ja Elina sittenkin lihaa ja verta, kysyy Mikko K. Heikkilä teoksessaan Taruissa on totta
KIRJAT | ”Tasokas tiede on kuin puolueeton oikeudenkäynti, jossa vain näyttö ratkaisee”, perimätietoon perehtynyt dosentti esittää ja lyö pöytään todisteet, joita on vaikea väittää palturiksi.
Frans, joka ei ensin edes tiennyt olevansa Frans – arviossa Hannu Salmen Frans Leijon -elämäkerta
KIRJAT | Hannu Salmi kiinnostui 1800-luvun lopussa syntyneestä isosedästään vuosia sitten. Syntyi Finlandia-ehdokas köyhän piian aviottomasta pojasta, joka eli kuurona ja sokeana.