Nokialaisen Satu Cozensin työ oli Vuoden karikatyypin eli THL:n Mika Salmisen suosikki.
KUVATAIDE | Pilapiirtäjät ja karikatyristit valitsivat koronakriisissä päivittäiseksi uutishahmoksi nousseen THL-johtajan vuoden palkitsevimmaksi pilapiirrosten kohteeksi.
Matti Mörttinen, teksti ja kuva
Mika Salminen on piirretyn taiteen ystävä. Erityisesti hän ihailee sarjakuvia ja niiden tekijöitä.
Yli muiden heistä Salmiselle on belgialainen Hergé, Tintin kynäisä. Lähelle pääsevät René Goscinny ja André Franquin.
– Löysin jo aivan nuorena nämä belgialaiset ja ranskalaiset sarjakuvan mestarit. Harrastus on siis ollut koko elämän mittainen, Salminen sanoi pokattuaan torstai-iltana Tampereella Vuoden karikatyyppi -tittelin.
Näin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveysturvallisuusjohtaja liittyi nimekkääseen sarjaan julkisuuden henkilöitä, joita karikatyristit ja pilapiirtäjät ovat viime vuosina pitäneet mielenkiintoisimpina kohteinaan.
Aiempia vuoden karikatyyppejä ovat Sofi Oksanen, Jutta Urpilainen, Timo Soini, Jörn Donner, Ismo Leikola, Jarkko Nieminen, Sauli Niinistö, Jan Vapaavuori, Heikki Kinnunen, Santtu-Matias Rouvali sekä Kalervo Kummola, joka nyt valitsi Salmisen seuraajakseen yhdessä Suomen karikatyristien ja pilapiirtäjien killan eli Skarppien kanssa.
* *
Piirtäjien suosikin oikeuksiin kuuluu aina valita itselleen lahjaksi yksi Skarpit-vuosinäyttelyssä esillä olevista itseään esittävistä kuvista. Salminen puntaroi tarjontaa pitkään ja poimi sitten seinältä puolisonsa Taeun Yangin kanssa nokialaisen Satu Cozensin tekemän hurjatunnelmaisen digipiirroksen Mika Salmisen normipäivä.
Salmisesta tehtyjä pilapiirtäjien tulkintoja on nähtävillä Skarppien 13. vuosinäyttelyssä Tampereella. Ja on siellä tietysti muutakin. Finlaysonin Terde-tilaan pykättiin viime hetkillä erillinen Putinin bunkkeri, joka on pyhitetty kokonaan Venäjän sotapresidentille.
Muissa teoksissa vilahtelevat luonnollisesti ainakin Sanna Marin, Krista Kiuru ja Sauli Niinistö. Näyttely on avoinna pääsiäiseen asti.
* *
Torstain avajaiset osuivat ajalliseen taitteeseen, jossa maailma on koronapandemian kaksi vuotta kestäneen mediaykköstilan jälkeen siirtynyt Putinin Ukrainaan hyökkäyksen aiheuttamaan kriisiin.
Samalla Suomessa tv:n uutis- ja ajankohtaisohjelmissa on jokapäiväinen Mika vaihtunut. Salmisen paikan kriisin ylimpänä selittäjänä on ottanut ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.
Olisiko Mikalla tarjota vinkkejä Mikalle mediaroolin hoitamiseen?
– Ei kannata ihan kaikista pienistä asioista hermostua. Media kehittää jossain vaiheessa ehkä kritiikkiäkin. Ja pitää muistaa myös levätä.
Aivan oman haasteensa tarjoaa niin sanotun sosiaalisen median niin sanottu syvä pääty, josta Salminen on saanut osansa tympäisevänä pilkkana ja suoranaisena vihakirjoittelunakin. Se jätti jälkensä joviaaliin ihmiseen.
– Olin etenkin Twitterissä aktiivinen ennen pandemiaa. Pidin sitä hyvänä tapana jakaa tietoa ja keskustella suoraan. Mutta aika äkkiä pandemian alettua tyyli meni sellaiseksi, että vaikka miten asiallisesti yritti sanoa jotain, niin palaute meni alatyyliseksi tai aivan oudoksi. Se johti siihen, että käytännössä lopetin Twitterin käytön. Joitain asioita olen vielä retviitannut, mutta varsinaisesti keskustellut tai keskustelua seurannut en ole. Meni kerta kaikkiaan hermot.
Karikatyristien ja pilapiirtäjien vuosinäyttely ”Skarpit Finlaysonilla” Tampereen Finlaysonin Terde-tilassa 18.3.–17.4.2022. Auki ti–su klo 12–18.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kostonhimoinen psykokissa – arviossa Pökäle-sarjakuvakirjat
KIRJAT | Sophie Souidin ja Thomas Hjorthaabin Pökäle liikkuu juuri ja juuri hyväksyttävyyden rajamailla ja kuvaa iloisesti epäsopivia aiheita.
Jalava jatkaa tieteissarjan julkaisua pitkän tauon jälkeen – arviossa Jeff Hawken Ylivaltias
SARJAKUVA | Avaruushallinnon asiamies seikkailee tähtien välissä ja ministerin tohvelissa. Sidney Jordan piirsi upeaa viivaa.
Sairaaloiden taideteokset Taidehallissa – Markku Valkosen kuratoimassa näyttelyssä yli 200 teosta
KUVATAIDE | Helsingin yliopistollisen sairaalalla HUSilla on lähes 6 000 taideteoksen kokoelma, joka karttuu koko ajan.
Larissa Sansour risteilee muistoissa ja menetyksessä mutta rakentaa myös tulevaisuutta – näyttely Amos Rexissä
KUVATAIDE | Amos Rexin näyttelytila on muuttunut Larissa Sansourin ja hänen tuotantotiiminsä käsittelyssä immersiiviseksi, katsojan sisäänsä sulkevaksi teokseksi.
