Huonoa makua ja värjäytyviä lankoja – neljä poimintaa kevään 2022 KAVI-sarjasta Niagarassa

15.02.2022
levoton tuhkimo by hanna maria gronlund kulttuuritoimitus INSTA

Shaghayeh Djodat nimiroolissa elokuvassa Gabbeh.

ELOKUVA | Tämän kevään KAVI-sarjassa nähdään muun muassa Mohsen Makhmalbafin, Shinya Tsukamoton, Peter Jacksonin ja Nicholas Rayn elokuvia.

Mohsen Makhmalbafin vahvasti symbolistinen elokuva Gabbeh kutoutuu valmiiksi kuin itse elämä.”

Kansallisen av-instituutin KAVIn kevätsarja Tampereen Arthouse Cinema Niagarassa käynnistyi 14. helmikuuta Steven Soderberghin elokuvalla Seksiä, valheita ja videonauhaa (1989). Toukokuun alkuun jatkuvassa sarjassa esitetään yhteensä kaksitoista elokuvaa viideltä vuosikymmeneltä ja viidestä maanosasta.

Kulttuuritoimituksen kirjoittajat poimiva joukosta neljä elokuvaa. Tiedot sarjan kaikista elokuvista ja esitysajoista löydät jutun lopusta.

Pääsyliput näytöksiin 6 euroa. Lipunmyynti alkaa esityspäivänä klo 16.00, ei nettimyyntiä. Lisätietoa Arthouse Cinema Niagaran sivuilta.

* *

Raivo tekee miehestä aseen

Debytoituaan mustavalkoisella kyberpunk-leffallaan Tetsuo (1989), joka esitteli kroppaansa hissun kissun rautaromutehosteiseksi muuttavan Tetsuon (nimi tarkoittaa rautamiestä), Shinya Tsukamoto lähti työstämään elokuvan värillistä jatko-osaa vähän isommalla budjetilla.

Tetsuo II: Body Hammerissa (1992) japanilainen salariman, valkokaulustyöntekijä (roolissa siihen oivasti istuva Tomorow Taguchi) huomaa kroppansa muuttuvan aseeksi silkasta raivosta, kun väkivaltainen porukka kidnappaa hänen poikansa. Tavismiehen käsi muuttuu aseeksi, ja kohta pahikset saavat kyytiä.

Shinya Tsukamoto opiskeli teatterialaa. Hän on ohjannut sekä elokuvia että näytelmiä ja näytellyt niin omissa kuin muidenkin elokuvissa. Body Hammer voitti Yubari Fantastic Film Festivalin kriitikkopalkinnon. Siitä on vuosien mittaan muodostunut kyberpunkin kulttiteos. (Eija Niskanen)

14.3.2022 Tetsuo II: Body Hammer (Japani, 1992), 83 min. K18.

* *

Matto kutoutuu värikkääksi kuin elämä

Kristallinkirkas vesi virtaa purossa välittämättä vähääkään ihmisistä äärellään. Virta on kuin aika, joka etenee omaa vauhtiaan. Rannalle saapuu vanha pariskunta gabbeh-mattoineen.

Gabbeh tarkoittaa käsinsolmittua persialaista mattoa. Matot ovat paksunukkaisia, tiiviitä, pehmeitä ja värikkäitä. Mohsen Makhmalbafin vahvasti symbolistinen elokuva Gabbeh (1996) kutoutuu valmiiksi kuin itse elämä.

Vanhuskaksikko huuhtoo purossa mattojaan, ja yllättäen mukaan ilmaantuu nuori kaunotar. Hänet voi tulkita mattomummon nuoruushahmoksi. Nyt kauneus vain on muualla kuin ulkokuoressa.

Gabbeh kertaa mennen elämän. Villat keritään ja langat värjätään värikkäin luonnonkukin. Metaforat, allegoriat ja assosiaatiot seuraavat toisiaan. Koskettavasti ne ovat kuitenkin yhtä selkeitä kuin yksinkertainen paimentolaiselämä.

Ohjaajan on täytynyt turvautua vertauskuviin, sillä hän on joutunut kotimaassaan Iranissa taistelemaan sensuuria vastaan. Sen myötä Makhmalbafista kehittyi mestarillinen uuden aallon elokuvan ohjaaja. (Aila-Liisa Laurila)

21.3.2022 Gabbeh (Iran/Ranska, 1996), 75 min. Ei ikärajaa.

* *

VHS-sukupolven splatter-klassikko

Uusiseelantilaisen ohjaajan Peter Jacksonin esikoiselokuva herättää lämpimiä muistoja sukupolvessa, joka perehtyi elokuvien merkkiteoksiin VHS-kopioiden kopioilta Suomessa vuonna 1988 voimaan tulleen videolain aikakaudella. Bad Taste (1987) oli yksi niistä elokuvista, joka oli pakko nähdä.

Jackson kavereineen teki elokuvaa kengännauhabudjetilla neljä vuotta viikonloppuvapaiden aikana. Tuloksena oli hillitön splatter-komedia muukalaisten invaasiosta maapallolle. Elokuva on täynnä herkullisen yököttäviä kohtauksia ja absurdia gore-huumoria. Kaikkien sormustenherrojen ja hobittien jälkeenkin Bad Taste on yhä Jacksonin innovatiivisin ja paras elokuva. (Kaarina Lehtisalo)

28.3.2022 Bad Taste (Uusi-Seelanti, 1987), 91 min. K16.

* *

Film noiria maalaismaisemissa

Nicholas Rayn ja Ida Lupinon (ilman ohjaajakrediittiä) ohjaama Pettävällä pohjalla (1951) on aitoa film noiria, vaikkakin elokuvassa poikkeuksellisesti liikutaankin lumisissa maalaismaisemissa.

Pääroolissa nähdään klassisen Hollywoodin parhaiden näyttelijöiden joukkoon kuulunut Robert Ryan (1907–1973). Hän esittää elokuvassa kovaotteista poliisia, joka murhaajaa jahdatessaan tutustuu sokeaan naiseen (Lupino).

Rooli on yksi Ryanin vaikuttavimmista Viimeinen isku -elokuvan (1949) nyrkkeilijäroolin ohella. Karskin poliisin kova kuori murenee palasiksi hyväsydämisen naisen vaikutuksesta ja mies löytää jälleen ihmisyytensä.

Musiikin elokuvaan on säveltänyt Bernard Herrmann. (Kaarina Lehtisalo)

4.4.2022 Pettävällä pohjalla (On Dangerous Ground, USA, 1951), 82 min. K16.

KAVI Tampere – kevät 2022

  • 14.2. Steven Soderbergh: Seksiä, valheita ja videonauhaa (Sex, Lies And Videotape, USA 1989) 100 min -K12-
  • 21.2. Luchino Visconti: Tuhon tähdet (Vaghe stelle dell´Orsa…Italia/Ranska 1965) 105 min -K16-
  • 28.2. Umberto Lenzi: 008 – Miehemme Kairossa (A 008 operazione sterminio, Italia/Egypti 1965) 84 min -K16-
  • 7.3. Alf Sjöberg: Neiti Julie (Fröken Julie, Ruotsi 1951) 90 min -K16-
  • 14.3. Tsukamoto: Tetsuo II – Body Hammer (Japani 1992) 83 min -K18-
  • 21.3. Mohsen Makhmalbaf: Gabbeh (Iran/Ranska 1996) 75 min -S-
  • 28.3. Peter Jackson: Bad Taste (Uusi-Seelanti 1987) 91 min -K16-
  • 4.4. Nicholas Ray (& Ida Lupino): Pettävällä pohjalla (On Dangerous Ground, USA 1951, 82 min -K16-
  • 11.4. Robert Townsend: Eddie Murphy lavalla (Eddie Murphy: Raw, USA 1987) 93 min -K16-
  • 25.4. Brunello Rondi: Ingridin tie (Ingrid sulla strada, Italia 1973) 97 min -K16-
  • 2.5. Monte Hellman: He ratsastivat läpi luotisateen (Ride In The Whirlwind, USA 1966) 82 min -K16-
  • 9.5. Francois Truffaut: Kesytön (L’enfant sauvage, Ranska 1970) 83 min -S-

Muutokset mahdollisia. Tarkista ajankohtainen tieto Niagaran sivuilta.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua