Oopperalaulaja Evgenia Podymalkina ja pianisti Sergei Sokolov esiintyivät Paloheinän kirjastossa maaliskuussa juuri ennen kuin koronapandemiaan liittyvät rajoitukset alkoivat. Kuva: Sirpa Pääkkönen
KOLUMNI | Korona on näkynyt voimakkaasti taiteilijoiden työllisyydessä ja työttömyysluvut ovat singahtaneet ylöspäin, Sirpa Pääkkönen kirjoittaa.
Tapahtuma-ala, taiteilijat, muusikot, näyttelijät, sirkustaiteilijat ja tanssijat kuuluvat ammattiryhmiin, jotka ovat kärsineet erittäin pahasti koronapandemiasta. Matkailualan ohella juuri taiteilijat ovat joutuneet huomattavasti venyttämään euroja ja turvautumaan tukiin.
Erikoistutkija Kaisa Weckström kirjoittaa Tilastokeskuksen Tieto & Trendit -verkkolehdessä, miten korona pisti kulttuurin ja viihteen polvilleen.
Pandemian isku näkyy liikevaihdossa, palkoissa ja työllisyydessä. Teatterit ja tanssiteatterit sulkivat keväällä oviaan. Syksylläkin katsomoihin otettiin väkeä vain joka toiselle paikalle. Tämä leikkasi alan tuloja arviolta 30 miljoonaa euroa.
Suomen Kansallisooppera ja baletti saivat 1,2 miljoonaa euroa kriisitukea, kun kevään ja kesän esitykset peruttiin, mutta menetykset nousivat lähes kolmeen miljoonaan. Kesän kulttuurifestivaaleista suurin osa peruttiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö jakoi järjestäjille tukea yli seitsemän miljoonaa euroa.
Korona on näkynyt voimakkaasti taiteilijoiden työllisyydessä. Työttömyysluvut ovat singahtaneet ylöspäin.
Työ- ja elinkeinoministeriön työttömien työnhakijoiden tilastot ovat karua luettavaa. Taidealan ammateissa työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi lähes 4 000 hengellä (57 prosentilla) vuoden 2020 toisella neljänneksellä vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna ja kolmannella neljännekselläkin yli 2 000 hengellä (33 prosenttia) vuodentakaisesta.
Taidealan ammattien työttömiä työnhakijoita oli toisella vuosineljänneksellä yli 10 000 ja kolmannella vuosineljänneksellä yli 9 000, kun mukana ovat lomautetut. Lomautettuja oli työttömistä työnhakijoista toisella vuosineljänneksellä 18 prosenttia ja kolmannella vuosineljänneksellä 10 prosenttia.
Eniten työttömiä työnhakijoita oli kuvataiteilijoissa. Tämän vuoden loppupuolella työtä etsi runsaat 3 100 kuvataiteilijaa, kun vuotta aikaisemmin luku oli vajaa 2 500. Muusikoista työtä etsi noin 1 500 ammattilaista. Lisäystä vuodentakaiseen oli lähes viisisataa. Muotoilijoista töitä haki yli tuhat, näyttämötaiteilijoista hieman yli kahdeksansataa ja valokuvaajista lähes kahdeksansataa.
* *
Kulttuuria seurattiin entistä enemmän etänä. Striimauksen avulla näytelmien ja konserttien seuraaminen siirtyi kotisohvalle. Myös kirjojen lukeminen lisääntyi. Yle kyseli kustantajilta joulukuussa kirjanmyynnin kasvusta. Esimerkiksi WSOY kertoi, että tänä vuonna kirjanmyynti on noussut 25 prosenttia. Erityisen suosittuja ovat olleet äänikirjat ja lastenkirjat.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli vuoden 2020 lokakuussa 26 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä oli 34 000 enemmän kuin vuoden 2019 lokakuussa. Työllisyysasteen trendiluku oli 71,7 prosenttia ja työttömyysasteen trendiluku 8,3 prosenttia. Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutelan mukaan koronakriisin työllisyysvaikutukset ovat osuneet varsinkin naisiin.
Majoitus- ja ravitsemustoimiala kärsivät erityisesti keväällä koronarajoituksista. Alat ovat naisvaltaisia.
Sirpa Pääkkönen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kuunnelmia kansalle, tai unohdetun taidelajin ylistys
RADIO | Alkutalven ajanvietteeksi voi suositella sukellusta radiokuunnelmien ihmeelliseen maailmaan. Yle Areenan mahdollistama intensiiviperehdytys herättää ajatuksia tästä ylenkatsotusta taiteenlajista.
Miksi miehet eivät vaivaudu kirjoittamaan lapsille ja nuorille – vai eivätkö he enää osaa?
KOLUMNI | Lasten ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat ovat järjestään naisia. Viimeisin miesvoittaja on vuodelta 2008, Matti Kuusela muistuttaa.
