Alina Nanu ja Paul Irmatov. Kuvat: Serghei Gherciu
KONSERTTI | Tampere-talon perjantai-ilta tarjoili iloa, riemua, aurinkoa ja kirkkautta sekä tilaisuuden ihailla Tšekin kansallisbaletin ja Tampere Filharmonian suvereenia osaamista.
”Tarinan lämpö syntyi koko koneiston toinen toista tukevasta tekemisestä ja läsnäolosta.”
Pjotr Tšaikovski: Pähkinänsärkijä. Tšekin kansallisbaletti ja Tampere Filharmonia Tampere-talon Isossa salissa 20.11.2026. Kapellimestari Václav Zahradnik.
Ulkona paiskoo sekaisin vettä ja räntää, ja loputkin päivänvalosta tuntuu jääneen jonnekin Tampereen katujen rotvallikivien väleihin. Siis sopiva aika suunnata balettiin, jossa on tarjolla kaikkea sitä, mitä tähän hetkeen eniten kaivataan: iloa, riemua, aurinkoa ja kirkkautta sekä tilaisuus ihailla taiteilijoiden suvereenia osaamista.
Tällä kertaa sitä tarjosi Tšekin kansallisbaletti kolmella Pähkinänsärkijä-baletin esityksellään. Ensi-ilta oli perjantaina (20.11.2026), kaksi muuta esitystä lauantaina. Lyhyt, mutta vaikuttava valonpilkahdus marraskuun pilvien välistä.
Yleisössä oli paljon lapsia ja nuoria, tulevia tanssijoita varmaankin. Tunnelma salissa oli välitön, sillä esitys oli ensiluokkainen ja yleisö eli siinä innolla mukana. Huumoria ja vauhdikkaita käänteitä riitti.
Kohokohta? Yhtä on melkein mahdotonta valita, mutta olkoon se sitten toisen näytöksen Itämainen tanssi: sulavan hämyinen ja sensuelli taidonnäyte, josta vastasivat Kristýna Němečková ja Albert Schmidtmayer. Se oli ehkä kauneinta näkemääni klassista tanssia, näin aikuisen silmin arvioituna.

Joulutarina kerrotaan dickensiläisissä lavasteissa.
* *
Pala Dickensiä
Tšekin kansallisbaletti vierailee ulkomailla ahkerasti, ja Pähkinänsärkijä on näille kiertueille varma kassahitti. Tampere-talon ja Tampere Filharmonian yhdessä tuottamat kolme esitystä myytiin käytännössä loppuun. Tuotannon kotimainen yhteistyökumppani oli Škoda.
Pjotr Tšaikovski sävelsi Pähkinänsärkijän Pietarin Mariiski-teatterille, ja ensiesitys oli 6. joulukuuta 1892. Tampereella nähdyn esityksen koreografian loi Youri Vamos vuonna 2004, ja viime vuonna se palasi Tšekin kansallisbaletin ohjelmistoon täysin uudistettuna.
Tämä tarina on hyvin dickensiläinen versio tunnetusta joulusadusta ja sijoittuu 1800-luvun Lontooseen. Päähenkilö on klassisen kitupiikin karikatyyri Ebenezer Scrooge, jonka joulun taika muuttaa toiseksi mieheksi. Ebenezeristä on muuten tullut täksi jouluksi tuore elokuvaversiokin (lue arvio).
Scroogen hahmo on tarinan varsinainen juontaja ja seremoniamestari. Hän on lavalla käytännössä koko ajan, ja se vain korostaa Mathias Deneux’n roolisuorituksen onnistumista ja arvoa. Kuinka mainion hahmon hän onnistuikin luomaan näyttelijänkyvyillään ja lopulta myös tanssitaidoillaan, joita ”harjoitteli” hersyvästi yleisön edessä.

Alina Nanu pääsi lentoon päähenkilö Clara Cratchitina.
* *
Miestanssijat erottuivat
Satuin istumaan esityksessä melkein Tšekin kansallisbaletin taiteellisen johtajan Filip Barankiewiczin vieressä. Hän eli esityksessä mukana joka solulla. Teokset tutuksi -tilaisuudessa edellisiltana hän oli iloinnut siitä, että saattoi entisenä tanssijana välittää osaamistaan – ja selvästi myös huolehtimistaan – nuoremmille kollegoilleen.
Hyvin oli onnistuttu. Tšekkien Pähkinänsärkijä on mainiosti koossa pysyvä, tyylipuhdas ja sydämeen käypä tulkinta. Miestanssijat erottuvat edukseen, etunenässä nimiroolin tanssiva Patrik Holeček sekä sarvipäisen paholaisen ja Bob Cratchitin kaksoisroolin tekevä Erivan Garioli. Erityisesti jälkimmäisen luotsaama hurja unikohtaus helvetin liekkeineen jäi varmasti pienempien katsojien mieliin.
Nimiroolissa Clarana tanssi Alina Nanu, jonka herkkävaistoiset liikkeet heijastelivat osuvasti nuoren tytön haaveellista maailmaa. Vielä enemmän vaikutuin Joulukeijuna nähdystä Nina Fernandesista (joka lauantain päivänäytöksessä tanssi Claran roolin). Hänessä yhdistyivät uskomattoman vetoava lavapresenssi ja liitävän kevyt tanssiaskel.

Lumihiutaleiden tanssi päättää ensimmäisen näytöksen.
* *
Hittiä toisen perään
Pähkinänsärkijä on kenties maailman yleisöystävällisin klassinen baletti. Musiikki on useimmille ainakin osittain valmiiksi tuttua, ja hittitanssit- ja kappaleet seuraavat toisiaan.
Ajatelkaa vaikka toista näytöstä: peräkkäin kuusi ilmeikästä karaktääritanssia, kuuluisa Kukkaisvalssi ja iki-ihana Pähkinänsärkijän ja Claran pas de deux, joka viimeistää räjäyttää pankin ja kirvoittaa illan pisimmät suosionosoitukset. Upea se oli nytkin, sillä tanssijoina Nanu ja Holeček tuntuivat olevan kuin luodut toisilleen.
Tarinan lämpö syntyi koko koneiston toinen toista tukevasta tekemisestä ja läsnäolosta. Pähkinänsärkijä ei ollut vain esitys, vaan kokemus, jossa kunnon lavasteilla ja niiden avulla luoduilla illuusioilla oli tärkeä merkitys. Katselijat imaistiin esityksen sisään ja mukaan ilon ja jännityksen hetkiin.
Tampere Filharmonia soitti varmalla otteella ja sadun maailmaan antautuen. Pirkanpoikien poikakuorokin pääsi mukaan ensimmäisen näytöksen päättävään Lumihiutaleiden tanssiin ja sai yleisöltä ansaitut kiitokset.
Pähkinänsärkijästä tuli voimaannuttava hyvän mielen parituntinen kokemus. Tällaisia on helppo toivoa lisää.
Kari Pitkänen
kari.pitkanen(at)kulttuuritoimitus.fi
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kenneth Kvarnström, Helsinki Dance Company ja no-no on aikamoinen yhtälö!
TANSSI | Helsinki Dance Company tanssii Kenneth Kvarnströmin no-no:n kolmenkymmenen vuoden jälkeen jälleen loppuunmyydyille katsomoille.
RISA tekee onnistuneen Only Bones 2.0 -teoksen annettujen ohjeiden ja omintakeisen yhteistyönsä pohjalta
TANSSI | Only Bones 2.0 toteuttaa onnistuneesti Thom Moncktonin ohjeita: ”Vain yksi valo, ei kerrontaa, ei lavasteita, ei rekvisiittaa, ei tekstiä ja kaikki rajoitetussa tilassa”.
Ari Nummisen Juhla viihdyttää, kiihdyttää ja hämmentää – arviossa Tanssiteatteri MD:n ensi-ilta
TANSSI | Neljässäkymmenessä vuodessa ihminen ehtii kokea ja kypsyä, mutta jotenkin vaikuttaa siltä, että Ari Nummisen särmät eivät hioudu. Ja juuri se on kiinnostavaa.
13 kieltä Helsingin juhlaviikoilla – Cloud Gate Dance Theatre yhdistää nykytanssia ja kiinalaista kulttuuria
TANSSI | Kolmentoista tanssijan teos pohjautuu tunnettuun tarinankertojaan, joka osasi taidokkaasti muuntaa ääntään eläytyessään tarinoidensa eri hahmoihin.




