Petteri Orpon hallituksen hyvät tarkoitukset – arviossa 17 tutkijan selvitys hyvinvointivaltion tilasta

Petteri Orpo. Kuva: Valtioneuvoston kanslia

Vuoden 2023 vaaleissa Kokoomus ja Perussuomalaiset saivat runsaat 20 prosenttia äänistä, SDP vajaat 20 prosenttia ja Vasemistoliitto alle seitsemän prosenttia. Juuri nyt galluptulokset näyttävät tyystin toisenlaisilta.

Hyväosaisten kapinan ymmärtää tarkastelemalla verotustietoja. Kokoaikaisen työntekijän kokonaispalkka kuukaudessa on tilastojen mukaan keskimäärin 4 300 euroa. Jos ansaitsee jokseenkin tuon verran, nousee hänen veroprosenttinsa yli 30:een ja käteen jäävä vuositulo supistuu verojen jälkeen noin 35 000 euroon. Verot voivat viedä 16 000–17 000 euroa.

Pienituloisen eli alle 20 000 euroa vuodessa ansaitsevan veroprosentti on noin kahdeksan ja hänelle jää palkastaan käteen suhteellisesti suurempi osuus, mutta toinen kysymys on, riittääkö se elämiseen. Hän saattaa tarvita etuuksia, kuten asumistukea, ehkä soviteltua työttömyysturvaakin.

Tulonsiirrot kustantavat tietenkin ne, joilla on hyvät palkat tai muuta varallisuutta. Isoin vastuu toisten tukemisesta on muilla palkansaajilla. Palkkatulot ovat ylivoimaisesti suurin yksittäinen tulolaji Suomessa. Ne kattavat lähes puolet Suomen kansantulosta.

Suurimpia ansioita työstään saavat korkeimmin koulutetut. Toisaalta he ovat saaneet ilmaisen koulutuksen ja heidän odotetaankin maksavan sitä osuutensa takaisin yhteiskunnalle. Tuloerot ovat Suomessa Euroopan pienimmät, ja aina on sanottu, että tasa-arvo turvaa yhteiskuntarauhaa.

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on koettanut tukia leikkaamalla patistaa etuuksia saavia kasvattamaan ansiotulojaan eli menemään kokoaikatöihin. Esteenä on ollut ainoastaan työpaikkojen puute.

* *

Kuvat: Vastapaino

Edellä kuvaan ajatuksia, jotka heräsivät Lauri Finérin ja Jussi Systän toimittamasta teoksesta Eriarvoisuuden tila Suomessa 2026 (Kalevi Sorsa -säätiö ja Vastapaino, 2026). Kirja on neljäs osa eriarvoisuuden tilaa Suomessa tarkastelevasta tutkimussarjasta. Aiemmat osat ovat vuosilta 2020, 2022 ja 2024.

Eriarvoisuuden tila eli teoksen nimi on kiinnostava käsite sinänsä. Suomea on pidetty varsin tasa-arvoisena maana, mutta syvemmällä tarkastelulla paljastuu mitä räikeimpiä eriarvoisuuksia. Niitä parinkymmenen kirjoittajan teos käsittelee laajemminkin kuin palkoista ja muista suoraan talouteen liittyvistä näkökulmista.

Yksi tutkijaryhmä kertoo suomalaisten terveyshaasteista. Maassa syntyvien lasten elinajanodote oli vuonna 2024 korkeampi kuin koskaan aikaisemmin, tytöillä 84,8 vuotta ja pojilla 79,6 vuotta. Hyvää elämää ei ehkä kuitenkaan ole luvassa kaikille.

Nuorten kasvaneista mielenterveysongelmista on puhuttu paljon. Muun muassa masennus on yleistynyt, ja jyrkintä sen kasvu on ollut matalasti koulutettujen ja työttömyyttä kokeneiden vanhempien lapsilla.

Vastaavasti lasten vanhempien korkean koulutusasteen ja perheen hyvän taloudellisen tilanteen todetaan olevan yhteydessä nuorten parempaan mielenterveyteen. Terveys ja talous liittyvät siis tiukasti yhteen.

Tutkijoiden selvitysten mukaan paljon veroja maksavien taakkaa on kevennetty viime vuosikymmenten mittaan. Kokonaisveroasteet ovat laskeneet. Progressio eli verojen kasvaminen tulojen noustessa on keventynyt.

Tutkijat joutuvat toteamaan, että ei ole yksinkertaista selvittää, kenelle verot loppujen lopuksi kohdistuvat. Ongelmallisimpana nähdään osinkoverotus. Riveiltä löytyy jopa väite, että kevyt osinkoverotus on heikentänyt maan talouden kasvupotentiaalia.

Ministerit ovat ehkä pelänneet varallisuuden ja pääomien karkaamista pois maasta. Tiedämme esimerkiksi vuorineuvosten muutot Portugaliin.

* *

Muualla julkisuudessa on jo käsitelty teoksen teemoja näkyvästi. Hallituksen hyvistä tarkoituksista huolimatta köyhyys on yleistynyt, pitkäaikaistyöttömyys kasvanut ja polarisaatio edennyt.

Eriarvoisuuden tila Suomessa 2026 -teos on hyvä tietolähde ja ajatusten herättäjä. Poliitikot ovat sitä jo lukeneet tarkasti kuumana käyneestä keskustelusta päätellen. Kenen tahansa muunkin on sen kautta mahdollista lisätä ymmärrystään taloudesta ja poliittisten päätösten vaikutuksista.

Faktat ovat tutkimustuloksia, joita kriitikolla ei ole syytä lähteä sen enempää arvioimaan. Pakko on kuitenkin todeta, että havainnollistamiseen tarkoitetut taulukot eivät valitettavasti ole kovin helppolukuisia esimerkiksi niiden kapean väriskaalan takia.

Takakansitekstissään kirja kysyy, onko suomalaisten intohimo tasa-arvoon edelleen voimissaan. Se on aiheellinen kysymys. Vaikka erilaiset tilastot näyttävät tietoa, voi poliittinen mielipide siitä vaihdella kovastikin.

Tutkijat eivät anna suoria ratkaisuja havaitsemiinsa haasteisiin, mutta antavat kyllä vihjeitä näkemiensä epäkohtien korjaamiseen. Eduskuntavaalit ovat runsaan puolen vuoden päässä, ja talousasiat saattavat olla kampanjassa iso puheenaihe.

Äänestäjä päättää, ketkä ovat vastuun arvoisia jatkossa. Hyvä, jos ratkaisun takana on oikeaa tietoa.

Aila-Liisa Laurila

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua