Tilikonttorin tytöt. Kuva: Myllysaaren museo
MUSEO | Naisten rooliin prosessiteollisuudessa pureutuva näyttely huomioi myös laajemman kontekstin naisista teollisuuden vuosikymmenien muutoksissa.
Säterin naiset Valkeakosken Myllysaaren museossa 13.12.2026 asti.
Valkeakosken Myllysaaren museon vaihtuvat näyttelyt ovat painottuneet erityisesti kaupungin kulttuuri- ja teollisuusperinteeseen.
Museon Vanan-tilassa avautunut näyttely Säterin naiset jatkuu 13.12.2026 asti. Säterin tehdas on merkittävä osa Valkeakosken paikallishistoriaa, mutta tekstiili- ja viskoositeollisuudessa sen merkitys on ollut kansainvälisestikin suuri. Tehtaan toiminta on monella tavalla heijastunut niin kaupungin työllisyyteen, urheiluun, asumiseen kuin vapaa-ajan toimintaan.
Näyttely koostuu huolella poimituista valokuvista, dokumenteista, esineistä ja videomateriaalista. Mukana on myös tehtaan pienoismalli. Ne yhdessä luovat mielenkiintoisen katsauksen tehtaan historiaan ja kuvastavat tehtaan naisten vaiheita koko toiminnan ajalta.
Museon dokumentaarisesta aineistosta käy ilmi, miten alkuperäinen Säteri vuodesta 1941 on myöhemmin sulautunut osaksi suurempia teollisuuskonserneja. Tehdas oli toiminnassaan Suomen tekokuituteollisuuden kehittäjä ja teollinen kuitujen ja kemikaalien valmistaja. Pitkä historia Valkeakoskella ulottuu 1940-luvulta aina tuotannon loppumiseen 2010-luvulla.
Säteriä on tarkasteltu näyttelyssä nykyaikaisesta näkökulmasta. Näyttely esittelee naishistorian näkökulmasta paitsi arkea, tekniikan muutoksia niin myös myöhempien aikojen innovaatioita. On tarkasteltu työtoimenkuvaa, työskentelyä eri tehtävissä sekä työkulttuuria.

Säterin pienoismalli on vuodelta 1960, mutta sitä on korjattu 1960–1970-lukujen vaihteessa vastaamaan senhetkistä tilannetta. Kuva: Mari Loponen
* *
Tehdas työllisti naisia erityisesti laboratorioanalysoijina, laadunvalvonnassa, koneiden operoinnissa, tuotannossa, viskoosikuitujen kehrääjinä ja kehitystehtävissä. Myöhemmin naiset ovat olleet tehtaan vaiheissa yhä vahvemmin mukana myös asiantuntija-, tuotekehitys- ja johtotehtävissä. Naisten työ viskoositeollisuudessa oli fyysisesti raskasta ja tarkkuutta vaativaa.
Näyttelyn valokuvat ovat merkityksellisiä visuaalisia lähteitä. Ne tallentavat tehtaan arkipäivää, työtä ja vaatetusta, ja osoittavat, millaiselta tehtaan miljöö on näyttänyt eri aikoina. Valokuvat paljastavat myös tehtaan sosiaalisia hierarkioita ja kuvastavat tuotannon teknologista kehitystä.

Valokuvissa esitellään muun muassa Säterin naisten vapaa-ajantoimintaa sekä tehtaan henkilökunnalle rakennettuja kiinteistöjä. Kuva: Mari Loponen

Säterin materiaalista valmistettuja vapaa-ajan asuja eri vuosikymmeniltä. Kuva: Mari Loponen
Esineet ovat museon omaan kokoelmaan kuuluvia, kuten Myllysaaren museo esittää tiedotteessaan.
Mieleenpainuviia ovat esimerkiksi työterveyden esineet. Mukaan on poimittu audiometri eli kuulontutkimuslaite sekä ihon puhdistusainepullo, solulaskuri, jota käytettiin verikokeissa eri solujen mittaamiseen. Mukana on vigorimetri, jolla tutkittiin rikkihiilialtistuksessa olevien henkilöiden käsien puristusvoimaa. Esillä on myös allergiatestivälineistöä.
Samoin mielenkiintoinen on varhaisiin vaiheisiin sijoittuva Triumphator-merkkinen laskukone tilikonttorin puolelta.

Säterin työterveyshuollon välineistöä. Kuva: Mari Loponen
* *
Näyttelytila on otettu hyvin käyttöön, ja se muodostaa hyvin informatiivisen katsauksen tehtaan naisten historiaan ja sen merkitykseen paikallisille. Näyttely sopii etenkin historian harrastajalle sukelluksena prosessiteollisuuteen ja erityisesti naisten rooliin alalla. Näyttely on rakennettu monelta osin niin että se huomioi laajemman kontekstin naisista teollisuuden vuosikymmenien muutoksissa. Samoin Säterin naiset on sijoitettavissa laajempaan, suomalaisen teollisuuden yhteiskunnalliseen kehykseen.
Säteristä on myös julkaistu historiateos. FT Pekka Kaarninen on kirjoittanut teoksen Säterin historia – 75 vuotta tekokuitu- ja kemianteollisuutta Suomessa (Painotuote Roulamo Oy, 2018), jossa tarkastellaan tehtaan vaiheita liiketoiminnan näkökulmasta. Teoksesta löytyy runsaasti kuvamateriaalia.
Mari Loponen, teksti
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Suomen Nyrkkeilymuseo syntyi hullusta ideasta automatkalla, eikä koko Euroopasta löydy toista vastaavaa
MUSEO | Ensimmäiset tilat kaivettiin Tampereen Aleksanterinkadulle hiilikellariin, nykyisin toimitaan katutasossa Hämeenpuistossa. Museo kunnioittaa Tampereen vankkoja nyrkkeilyperinteitä.
Elegantti pukuloisto säväyttää – Valkeakoski-opiston Kädentaidot-näyttely avautuu Myllysaaren museossa
NÄYTTELY | Suunniteltu näyttelykonsepti kattaa museotilan hyvin visuaalisesti ja tuo esiin, miten ansioituneita kädentaidonnäytteet voivat parhaimmillaan olla.
Panimomatroona oli myös mesenaatti – Sinebrychoffin taidemuseon näyttely kertoo Anna Sinebrychoffin tarinan
NÄYTTELY | Anna Sinebrychoff teki merkittävää hyväntekeväisyystyötä sekä tuki kulttuuria ja taidetta.
Erik Bruun tuntee linnut hennon untuvan tarkkuudella – Postimuseo esittelee sata vuotta täyttävän graafikon lintuaiheisia merkkejä ja luonnoksia
NÄYTTELY | Pieni postimerkki on juuri nyt paljon kokoaan suurempi hätähuuto monimuotoisen ja elävän luonnon puolesta.




