Erik Bruun tuntee linnut hennon untuvan tarkkuudella – Postimuseo esittelee sata vuotta täyttävän graafikon lintuaiheisia merkkejä ja luonnoksia

Kuvat: Kari Pitkänen

Erik Bruunin linnut Postimuseossa 16.8.2026 asti. Vapriikki, 2. krs, kohtaamispaikka Kupla (Alaverstaanraitti 5, Tampere).

Tämä on varmaankin Postimuseon historian kaunein ja herkin näyttely. Tuskin kukaan Suomessa on osannut ja onnistunut kuvaamaan lintuja näin tarkasti von Wrightin taiteilijaveljesten jälkeen. Heistäkin viimeinen, Ferdinand von Wright, kuoli jo 120 vuotta sitten.

Siitä kului 20 vuotta, kunnes Erik Bruun syntyi Viipurissa 7.4.1926. Hänen rakkautensa lintuihin syntyi lapsena, kun hän kuuli kaulushaikaran äänen Karjalankannaksen Äyräpäänjärvellä. Sittemmin hän on seurannut ja tarkkaillut lintuja muun muassa asuessaan Suomenlinnassa.

Graafikko halusi korostaa joutsenen pitkää kaulaa, jota se tarvitsee ruokaillessaan.

Kaikille norpasta tuttu

”Miten liskojen suomuista syntyivät sulat ja niiden käsittämättömän hienot rakenteet – niistä tiedemiehet vielä kiistelevät. Graafikkona ihailen tietysti evoluution kehittämiä värejä ja miksi ne ovat juuri sellaisiksi kehittyneet.”

Edellä oleva Bruunin omakätinen teksti löytyy Postimuseosta Tampereen Vapriikissa. Erik Bruunin linnut -näyttely esittelee hänen piirtämiään lintuaiheisia postimerkkejä, niiden luonnoksia ja ensipäiväkuoria. Näyttely on avoinna 16. elokuuta saakka museon Kohtaamispaikka Kuplassa.

Näyttely on kiinnostanut kovasti jo ennakkoon, niin tunnettuja Bruun ja hänen tarkat piirroksensa ovat. Varmasti jokainen on joskus nähnyt hänen kynästään syntyneen saimaannorppa-logon, joka on Suomen luonnonsuojeluliiton tunnus.

”Tikka-arkkiin laitoin kaksi puuta, haavan ja mäntykelon. Vanhat kelot ovat kuin tikkojen kerrostaloja”, Bruun kertoo.

Aivan, ja siksi tikat ja pöllöt ovat hätää kärsimässä. Kotimainen metsätalous hävittää siivekkäiden kerrostalot ja jättää ne kodittomiksi. Tästä ikävästä syystä pieni postimerkkikin on juuri nyt paljon kokoaan suurempi hätähuuto monimuotoisen ja elävän luonnon puolesta.

”Idea postimerkkiini perustuu yli sata vuotta vanhaan perinteeseen. Pikakirje varustettiin kuoren kulmaan kirjelakalla kiinnitetyllä sulalla tai höyhenellä. Silloin se tulkittiin pikapostiksi.”

Arktisia ja Suomen kautta muuttavia vesilintuja esittelevä postimerkkiarkki ilmestyi vuonna 2017.

Yhä uusia merkkejä

Postimuseon kokoelmissa on lähes 200 Bruunin tekemää luonnosta. Näyttelyssä niitä on esillä esimerkiksi pöllöistä, kurjista, vesilinnuista, tikoista ja joutsenista.

”Joutsen on kunnioitusta herättävä eläin, lintupari elää pitkään yhdessä ja huolehtii hyvin poikasistaan. Tarkkailin aikanaan joutsenta ja muita vesilintuja paljon Inarijärvellä ja tunnen suurta kunnioitusta niitä kohtaan”, graafikkomestari kertoo näyttelyn esittelytekstissä.

Kuvaluonnokset ovat hämmästyttävän yksityiskohtaisia taideteoksia ja katsojan kannalta onneksi paljon lopullista kokonaan suurempia.

Bruun on taituroinut yli 50 postimerkkiä 1980-luvulta lähtien. Uusimmat merkit Posti julkaisee hänen syntymäpäivänsä kunniaksi 7. huhtikuuta. Ilkka Kärkkäisen suunnittelemissa postimerkeissä esitellään viisi työtä vuosikymmeniä jatkuneen uran varrelta.

Taiteilija itse asuu palvelutalossa eikö anna enää haastatteluja. Postimuseon näyttelyn kokoamisessa keskeinen kontakti on ollut hänen poikansa Peter Bruun.

Luontoaiheisiin voi tutustua museokeskus Vapriikissa myös Vuoden luontokuvat -näyttelyssä 13.2.–2.4.2026 ja Tampereen luonnontieteellisessä museossa.

Kari Pitkänen, teksti ja kuvat
kari.pitkanen(at)kulttuuritoimitus.fi

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua