John Turturro sarjassa The Plot Against America. Kuva: HBO
Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Maija Kääntä on istunut teatterissa, lukenut taiteilijaperheestä ja katsonut Philip Rothin romaaniin perustuvaa televisiosarjaa.
1
HBO:n The Plot Against America perustuu Philp Rothin samannimiseen, vuonna 2004 ilmestyneeseen romaaniin. Vuonna 2020 se sovitettiin viisiosaiseksi tv-sarjaksi. Käsikirjoittajina olivat David Simon ja Ed Burns, jotka tunnetaan suosikkisarjasta The Wire.
Roth kirjoittaa kirjassaan tarinan Levinin juutalaisesta perheestä 1940-luvulla toisen maailmansodan alkaessa ja jatkuessa. Levinin perheeseen kuuluvat duunari-isä Herman, äiti Elizabeth sekä pojat Sandy ja Alvin. Perhe elää kaupunginosassa, jossa asuu paljon juutalaisia.
Hätkähdyttävät uutiset tulevat Euroopasta, Hitlerin sodanjulistuksesta ja valloituksista. Yhdysvaltain presidenttinä on sarjassa lentäjäsankari Charles Lindbergh, joka saa mandaattinsa rikkaiden juutalaistenkin avulla. Rabbi Lionel ja hänen vaimonsa Evelyn, joka on Levinin Elizabethin sisar, kuuluvat Lindberghin lähipiirin ja auttavat tekemään tästä uskottavaa koko kansan presidenttiä. Lähipiiriin kuuluu myös sukulaispoika, joka lähtee Kanadan kautta Eurooppaan sotimaan natseja vastaan. Naapurit ja työkaverit suhtautuvat eri tavoin juutalaisiin ystäviinsä.
The Plot Against America on tehty yli viisi vuotta sitten, mutta sopii hyvin nykyhetkeen, jolloin maailmaa pyritään hallitsemaan väärällä tiedolla. Sarjassa tekevät vaikutuksen hyvät näyttelijät ja juoni, jossa oikeaa historiaa taivutellaan uusilla tragedioilla.
The Plot Against America HBO-palvelussa.
2
Toimittaja Outi Airola tunnetaan myös nimellä Äiti Airola. Hän kuuluu äiteihin, joiden kaikistalapsista tuli taiteilijoita. Mieleen tulee myös Ikosen muusikkoperhe sekä Panulat ja Babitzinit.
Äiti Airolan parempi maailma -teoksessaan (Into, 2025) Outi Airola kirjoittaa tärkeistä asioista nykyisessä yhteiskunnassa ja varsikin pienemmissä yhteisöissä.
Kokkolan Ykspihlaja on sopivan kokoinen yhteisö, jossa Airoloilla on ollut paljon tekemistä. He ovat ottaneet osaa monenlaisiin yhteisöä palveleviin tekemisiin, kuten yhteisen kulttuuritalon suunnittelemiseen ja rakentamiseeen sekä erilaisten festivaalien ja juhlien järjestämiseen.
Airolan lapset ovat osallistuneet samoihin harrastuksiin lähiympäristön iloksi. Myöhemmin suurin osa lapsista on ilahduttanut kaikkia muitakin suomalaisia niin soittamalla ja laulamalla kuin näyttelemällä elokuvissa ja teattereissa.
Kirjan voisi luokitella yhteiskunnallisen humanismin oppikirjaksi. Tarkemmin selittelemättä kysymys on ihmisistä, jotka haluavat ja osaavat ja joille tärkeintä elämässä ei ole minä vaan me.
3
Rovaniemen teatteri elää aikaa, jolloin jokainen näytelmä arvioidaan niin katselijoiden kuin arvostelijoiden taholta loistavaksi. Menestyksestä kertovat myös täydet katsomot. Ohjelmistossa on ollut puhuttelevia, aikaan ja paikkaan sopivia kertomuksia.
Annikki Kariniemen kirjaan perustuva näytelmä Salakaato esitettiin ensimmäisen kerran Rovaniemen teatterissa jo vuonna 1975. Ensimmäisen version näyttelijöistä jäivät mieleen erityisesti Pirjo Leppänen, Mauri Heikkilä, Paavo Takkinen, Orma Aunio ja Aale Mantila.
Nyt keväällä Salakaadosta esitetään uusi versio, joka ei häviä ensimmäiselle. Esitys on loistava, ja sen ohjaajana ja dramaturgina on Miisa Linden.
Kevään toinen kehuttu näytelmä on Vesisaaren Alma, joka on Taija Helmisen kirjoittama näytelmä Reidar Säreistöniemen äidistä.
Alma syntyi Vesisaaressa, Pohjois-Norjassa. Hän laulaa ja haluaa Oslon konservatorioon. Todellisuus kuitenkin kuljettaa niin äidin kuin ja tyttären Kittilään. Loppu on kahden maailman välillä elävien ihmisten tarinaa. Syntyy Säreistöniemen suku, jolla on paljon annettavaa ja sanottavaa taiteenkin maailmassa.
Riku Innamaan ohjaamassa näytelmässä nähdään lavalla näyttelijät Olli Haataja ja Helka Periaho sekä sirkustaiteilijat Aapo Honkanen ja Milla Jarko.
Viime vuoden esityksistä kehutuin oli Viulunsoittaja katolla, jonka näytökset jatkuivat tämän vuoden helmikuulle.
Kehutun ja kiitetyn klassikkonäytelmän esitys oli antoisa ja teki vaikutuksen tyypityksillään ja koko näyttelijäporukan osaamisella. Erityisesti kiitettiin Tevjen roolissa Pertti Koivulaa.
Maija Kääntä
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Parasta juuri nyt (13.3.2026): Katsojan taivas, Verneri Pohjola & RSO, Riiko Sakkinen, Study for Life, Talvikappeli
Seppo Metso on tuijotellut maalauksia, lumoutunut Joel Haahtelan kirjasta ja kuunnellut Verneri Pohjolaa.
Parasta juuri nyt (12.3.2026): Kalojen aika, vankiloiden vastaanottolehdet, Lantlôs ja mikrogenremusiikki
Anni Kanniaista kiehtoo jungilaisuuden ja esoterian suhde, 1900-luvun rikoshistoria ja ruusukvartsinvärinen post black metal.
Parasta juuri nyt (11.3.2026): Pentti Kaskipuro, Karalis, Angine de Poitrine, Indonesia, Libristo
Mikko Saari on käynyt taidemuseossa ja sardinialaisessa kahvilassa, kuunnellut matikkarokkia, pelannut lautapelejä ja ostanut kirjoja.
Parasta juuri nyt (10.3.2026): Kulturhuset Fiini, Lauluja rikosrekisteristä, Sadannella sivulla kuolee koira, Aftonbladet, Kulttuuriykkönen
Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Leena Reikko innostui Porista ja Ruotsista.