Vallilan kuoro lauloi avajaisissa. Kuvat: Marita Nyrhinen
FESTIVAALI | Festivaalin avauselokuvana nähtiin Karin Pennasen koskettava ja hauskakin dokumentti Päivien lumo ohjaajan Pennasen Markku-sedästä, joka eli omaperäistä elämää.
Marita Nyrhinen, teksti ja kuvat
Helsingin dokumenttielokuvafestivaali DocPoint (3.–8.2.2026) on järjestetty vuodesta 2002 lähtien. Tämän viikon tiistaina festivaali käynnistyi jo 25. kerran. Se on vakiintunut elokuvafestivaalien kartalla, ja yleisö on löytänyt sen oikein hyvin.
Lipunmyynti on sujunut tänä vuonna paremmin kuin viime vuonna. Järjestäjätaho pohtii, lieneekö maailmantilanne sellainen, että ihmiset hakevat tutkittua tietoa, jota monet dokumenttielokuvat tarjoavat.
Avajaispäivän vipinää Bio Rexin aulan infopistessä. Kuvat: Marita Nyrhinen
Loppuunmyytyjä näytöksiä on useita, muun muassa japanilainen Dear Tomorrow, joka seuraa kahta tokiolaista, joiden on vaikea löytää merkitystä elämälleen. Myös Oscar-ehdokas, iranilainen Cutting Through Rocks (ohj. Sara Khaki & Mohammad Reza Eyni) sekä Oscar-ehdokkuutta havitelleet, niin sanotulla short-listalla olleet Coexistence, My Ass! (ohj. Amber Fares) sekä Seeds (ohj. Brittany Shyne) ovat kysyttyjä.
Kinokonsertti Kino Reginassa on loppuunmyyty. South: Sir Ernest Shackleton’s Glorious Epic of the Antarctic (1919) säestetään komean Kiri Ra! -yhtyeen voimin. Triossa soittavat saksofonisti Linda Fredriksson, elektronisen muusikin taitaja Lau Nau ja ruotsalainen pianisti Matti Bye. He improvisoivat elokuvan musiikin.
DocPointin tuore toiminnanjohtaja Anni Fahler iloitsee siitä, että moniin näytöksiin on myyty lippuja ennakkoon hyvin. Monet näytökset ovat jo loppuunmyytyjä.
* *
DocPoint on edesauttanut sitä, että dokumenttielokuva ei ole enää marginaalissa. Dokkareita nähdään myös tavallisissa elokuvanäytöksissä eikä vain festivaaleilla. Ja Suomessa on loistavia dokumentaristeja, joista monilla on kansainvälistäkin meriittiä.
Festivaalin avajaisissa Vallilan kuoro lauloi tunnelmaan sopivia lauluja, muun maussa Juice Leskisen suomeksi sanoittaman John Lennonin kappaleen Imagine sekä Ultra Bran Minä suojelen sinua kaikelta.
Tapasin avajaisissa muutaman elokuva-alan toimijan, jotka harmittelivat sitä, että suomalainen dokumenttielokuva pääsee aivan liian harvoin kansainvälisille foorumeille. Tätä ongelmaa pohtivat muun muassa Virpi Suutari ja Anu Kuivalainen, kumpikin arvostettuja ja laadukkaita elokuvia tekeviä ohjaajia.
Suomalaiset ovat oppineet katsomaan elokuvateattereissa dokumenttielokuvia. DocPointilla on todennäköisesti ollut kehitykseen myönteinen vaikutus. Lähes viikon mittainen festivaali kerää kiitettävästi katsojia näytöksiin.
Virpi Suutari (vas.) ja Anu Kuivalainen pohtivat suomalaisen dokumenttielokuvan roolia maailmalla.
Helsingin kaupungin uusi pormestari Daniel Sazonov lausui kaupungin terveiset ja onnitteli 25. kertaa juhlivaa festivaalia. Hän totesi muun muassa, että festivaalilla on tärkeä rooli pysähtyä, rauhoittua ja luoda perspektiiviä ympäröivään maailmaan ja yhteiskuntaan. Hän uskoo että dokumenttielokuvat kykenevät siihen parhaalla mahdollisella tavalla. Ihmetellessä upeasti tuotettua elokuvaa teknologiasta, demokratiasta tai yksinäisyydestä voi irtautua elämän hektisyydestä ja katsoa maailmaa eri näkökulmista.
Festivaalin taiteellinen johtaja Inka Achté piti koskettavan puheen, joka nosti kyyneleen silmäkulmaan. Hän liikuttui kertoessaan suomalaisen elokuvan nykytilasta. Hyviä elokuvia tehdään ja niillä on paljon katsojia, mutta samaan aikaan elokuvien rahoitusta vähennetään.
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin KAVIn suunnittelija Tapio Riihimäki osallistui avajaisjuhlallisuuksiin.
Entinen Espoo Cinén kantava voima ja nykyään Helsingin kaupungin tapahtumatila Tiivistämön yksikön päällikkö Mia Vainikainen kohtasi avajaisissa Suomen elokuvasäätiön tiedottajan Inkeri Lundgrenin.
Dokumenttiohjaaja Karin Pennanen (keskellä) esittelee elokuvansa työryhmää.
Festivaalin avauselokuvana nähtiin Karin Pennasen ohjaama Päivien lumo. Koskettava ja hauskakin dokumentti kertoo Pennasen Markku-sedästä, joka eli omaperäistä elämää eristäytyneenä muusta maailmasta, eikä kukaan käynyt hänen luonaan.
Sedän jäämistöstä löytyi valtavasti erilaista taidetta sekä c-kasetteja, jolle oli tallennettu muun muassa puheluita – paljastaviakin.
DocPoint Helsingissä 8.2.2026 asti. Lue uusimmat DocPoint-uutiset täältä.
* *
Lue myös
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Animaatiossa kaikki on mahdollista – Nick Cave menee kouluun 1970-luvun alun Tukholman lähiössä
ELOKUVA | Eurooppalaisen pitkän animaatioelokuvan uudet hankkeet olivat esillä Cartoon Moviessa Bordeaux’ssa.
Hirviö, viettelijä vai ikuinen rakastaja? Bram Stokerin Draculan monet kasvot
ESSEE | Bram Stokerin Dracula toimii edelleen inspiroivana lähtökohtana, mutta nykypäivän elokuvaversiot käsittelevät vampyyreja monipuolisemmin henkilökohtaisista näkökulmista.
Kuin kuvastimessa #36: The Castle of Purity (1973)
ELOKUVA | The Castle of Purity on kipinöivä kuvaus latinopatriarkaatin puristavasta otteesta. Se on myös inspiroinut erästä vähemmän onnistunutta 2000-luvun festivaalisuosikkia.
”Ei Franz Kafka -muotokuvaa tehdessä tarvitse tietää jokaikistä asiaa niin viimeisen päälle”
KOLUMNI | Taiteenteossa itsetarkoituksellinen pikkuseikkojen keräily kääntyy usein nillitykseksi, Antti Selkokari kirjoittaa.