Kuvat: Ville Hautakangas / Alba Records
LEVYT | Petri Niemisen musiikissa jokaisella sävelellä ja fraasilla on tarkasti määritetty paikkansa, mutta kuulija ei voi niitä ennustaa eikä aavistaa.
”Chamber Musicia kuunnellessa tuntuu kuin kävelisi satumaisessa metsässä tai eksoottisessa puutarhassa.”
Petri Niemisen kamarimusiikista koostuvaa Chamber Music -levyä (Alba, 2025) kuunnellessa tuntuu kuin kävelisi satumaisessa metsässä tai eksoottisessa puutarhassa. Niemisen sävelkieli on runsasta, värikästä, yllätyksellistä ja välillä villiäkin, mutta samaan aikaan niin rakenteiden kuin yksityiskohtien osalta viimeisteltyä ja harkittua. Jokaisella sävelellä ja fraasilla on tarkasti määritetty paikkansa, mutta kuulija ei voi niitä ennustaa eikä aavistaa, mikä lisää musiikin tenhovoimaa.
Levyn avaa Charles Bukowskin teksteihin pohjautuva Bukowski Without Words. Neljän kappaleen kokonaisuus ilmentää hyvin Niemisen sävellystyölle keskeistä monimusiikillisuutta, jossa kirpeänkaunis melodisuus, jatsilliset sävyt, punkrockin rämäkkyys sekä tonaalisen ja atonaalisen rajoilla liikkuminen kohtaavat. Bukowski-paketin tulkinta on tyylikäs ja vahva.
Jarmo Hyväkkö, Reinis Birznieks ja Ville Hautakangas tulkitsevat Trion klarinetille, sellolle ja pianolle taiturillisesti ja latautuneesti. Soitinten välinen vuorovaikutus toimii oivallisesti paikoin hengästyttävässäkin teoksessa, jossa sävelkulut kietoutuvat toistensa lomiin kuin köynnöskasvit tai mutkikas arvoitus. Monitunnelmaisessa teoksessa tekstuuri on välillä anarkistista ja ankaraa, välillä huimaavan kaunista ja melodista, villien puuskien värittämää.
Niemisen sävelkieli pakenee määritelmiä. Hänen tapansa käyttää soitinten ilmaisuasteikkoja laaja-alaisesti ja yhdistellä sointeja odottamattomasti kuuluu kautta koko levyn. Päivi Pöyhösen ja Teija Parviaisen tulkitsemassa perinteisehköä modernismia edustavassa Duossa huomio kiinnittyy hetkiin, joissa huilun pehmeä sileys ja harmonikan karheat sävyt kohtaavat kiinnostavasti.
Levyn laaja soittajajoukko koostuu huippuluokan taiteilijoista ja niinpä kaikki esitykset ovat vaikuttavia ja timanttisiksi viimeisteltyjä.
Levyn päätteeksi satumaisista metsistä päädytään viidakkoon kaksiosaisen Kumbukumbu Msitun ja sen aikoinaan kantaesittäneiden hienojen soittajien (Jarmo Hyväkkö, klarinetti; Jyri Kurri, vibrafoni; Jarkko Uimonen, kontrabasso; Harri Lehtinen, rummut) matkassa. Lumovoimainen teos on mitä mukaansatempaavinta kuunneltavaa – salaperäistä, kaunista ja herkkää, tuikeaa ja väliin rennon jatsillista, kokonaisuudeksi tyylikkäästi rakennettua.
Kikka Holmberg
Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahasto on tukenut kirjoittajan työtä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Ghosts On TV postrockailee komeasti – arviossa Iridescent
LEVYT | Helsinkiläisyhtyeen kolmas albumi yhdistelee post rockin, shoegazen ja taiderockin maailmoja hallitulla jännitteellä.
Social Distortion palasi levytyskantaan 15 vuoden jälkeen – arviossa Born To Kill
LEVYT | Kalifornialaisen punk rock -yhtyeen biisikynä on tallella, samoin tarttuva karheus.
Levykatsaus: Joni Ekman, M. I. Laine & Sortumavaara, Smaragdi, Lintudisko, Fleur
LEVYT | Jani Tuovinen kuunteli kolme seiskatuumaista ja kaksi digisingleä. Kotimaista satsia höystää herkku Hollannista.
Suuria syvyyksiä pienten pintojen alla – arviossa Väinö Karjalaisen Birch Bark Letter
LEVYT | Väinö Karjalaisen ”environmental music” -teos Birch Bark Letter koostuu yhdeksästä pienestä ambient-teoksesta, jotka ammentavat vaikutteensa luonnosta.