Supisuomalaista klassisen musiikin juhlaa – Sibeliuksen Satu ja Kullervo Mikkelin musiikkijuhlilla

12.8.2025
levoton tuhkimo by hanna maria gronlund kulttuuritoimitus INSTA

Kuva: Ville Hautakangas

KONSERTTI | Satu ja Kullervo sopivat yhteen, vaikka Satu on tumman kaihoisa ja Kullervo traaginen kareliaaninen itsemurhatarina. Kullervon elämä on ristiriitaista murhetta ja tuskaa alusta loppuun.

Mikkelin musiikkijuhlat: Philharmonia Orchestra – Kullervo. Mikkelin tuomiokirkossa 7.8.2025. Philharmonia Orchestra. Ylioppilaskunnan laulajat. Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari. Johanna Rusanen, sopraano. Ville Rusanen, baritoni.

Jean Sibeliuksen Satu (En Saga, 1892–1893) ei ole mikään söpö, onnellisesti päättyvä prinsessatarina vaan kaikkea muuta. Riippuu kuulijasta, mitä Sadun sointuvärit ja pääteema kullekin kertovat. Mutta Santtu-Matias Rouvalin ja Philharmonia Orchestran esittämänä se ei varmasti jättänyt ketään kylmäksi Mikkelin Pitäjänkirkon torstai-illassa.

Erik Tawaststjernan Sibelius-elämäkerran (1965) mukaan Kullervo ei sopinut esitettäväksi tavallisissa sinfonia- ja kansankonserteissa, vaan kaipasi rinnalleen ”pikanttia da capo -kappaletta.” Satu syntyi, mutta se on kaikkea muuta kuin ”kansanomainen, vaan se asettaa kuulijalle joukon arvoituksia”. Toden totta se on vertauskuvallinen ja herättää suuria tunteita.

Kullervo3667@VilleHautakangas

Santtu-Matias Rouvalin johtaminen oli upeaa taiteellisesti ja visuaalisesti. Kuva: Ville Hautakangas

Entäs sitten Kullervon herättämät tunteet? Saamme seurata Kullervon syntymistä Sibeliuksen morsiammelleen Aino Järnefeltille kirjoittamistaan kirjeistä, jotka Erik Tawaststjerna on huolellisesti kirjannut elämäkerran ykkösosaan: ”Minä työskentelen nyt uutta sinfoniaa, läpikotaisin suomalaishenkistä. Tuo perisuomalaisuus on mennyt minussa lihaan ja vereen.”

Kullervo on totisesti lihaan ja vereen perustuva, synkkä ja traaginen runoelma Kalevalassa. Väkisinkin sitä mietti Pitäjänkirkossa, mitä siitä lontoolaisen Philharmonia Orchestran soittajat ajattelivat. Varmasti Rouvali oli kertonut, mistä on kysymys, sillä esitys kokonaisuudessaan toi musiikissa esiin Kullervon ja sisarensa kauheat kohtalot.

Kullervo3945VilleHautakangas

Solistit Johanna ja Ville Rusanen ovat oikeastikin sisarukset. Kuva: Ville Hautakangas

Ylioppilaskunnan laulajat veivät tarinaa eteenpäin iskevällä artikulaatiolla. Valitettavasti riville yhdeksän solistien soolojen fraaseista ei akustisista syistä aina saanut selvää. Ville Rusanen teki kuitenkin hienon roolisuorituksen nuoruuden tuskasta ja kohtalontiestä.

Orkesteri oli iso eikä se mahtunut alttaritilaan vaan kuoro, alttoviulut ja kontrabassot oli sijoitettu  alttaritilasta ulos aivan penkkirivien eteen. Oli siinä kapellimestarille mahdottoman haastava paikka johtaa isoa aparaattia, kun solistitkin olivat keskilaivan käytävän molemmin puolin Rouvalin selän takana. Mutta ihanasti soivat Kullervon pianissimot Rouvalin energisesti johtamana, puhumattakaan mahtavista forteista ja hienoista kenraalipausseista.

Kullervo3457@VilleHautakangas

Kuva: Ville Hautakangas

Kullervon elinkaari tuli musiikillisesti selväksi ja johdatti tuumimaan, miksi Kalevalassa on tämä surkeasti päättyvä tarina orvosta, joka saa kivisen leivän, astuu tietämättään sisarensa ja päättää tämän tavoin päivänsä.

Kuvaako se suomalaisten kansanluonnetta; aina on oltu ikeen alla, milloin nälkä, kylmä tai pakkanen, milloin vihulainen – ja nyt viimeksi somen sekoittamana?

Jukka Kallio

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua