Kuva: Venla Valmu / Docendo
KIRJAT | Maailmanluokan kuvittaja haastaa käsitykset siitä, että talouskasvu voi jatkua loputtomiin ja tuottaa rajatonta onnellisuutta ihmisille.
”Rantanen vie lukijan mukanaan muun muassa juttutuokioon Nalleksi kutsutun raharuhtinaan kanssa. Tilanne on ollut eittämättä herkullinen muutenkin kuin lautasella olleen annoksen osalta.”
ARVOSTELU

Lasse Rantanen: Raha pilaa kaiken – Kriittisen ajattelijan kuvakirja
- Docendo, 2024.
- 216 sivua.
Helsingin Sanomien pääkirjoituksia lukevat ihmiset ovat taatusti pysähtyneet sunnuntaisin aina tutkailemaan sivua 4 hallitsevaa kuvitusta. Siinä ovat viime aikoina esiintyneet useimmiten Donald Trumpin, Petteri Orpon ja Riikka Purran hahmot.
En ole asiasta mitään kirjanpitoa tehnyt, mutta uskaltaisin väittää kärjen järjestyksen olevan juuri tuo kolmikko tuossa lueteltuna. He ovat vaikuttajia, jotka hallitsevat uutismaailmaamme. Heidän tekemisistään kirjoitetaan eniten editoriaaleja.
Hesarin sunnuntaiset pääkirjoituskuvitukset ovat Lasse Rantasen kynästä. Rantasella on upea viiva. Se tekee hänestä kansainvälisen luokan piirtäjän.
Rantanen ei kuitenkaan ole vain piirtäjä. Hän on viehtynyt ajatteluun. Se tekee hänestä maailmanluokan kuvittajan.
Erityisesti Rantanen tykkää pohtia rahaa. Hän määrittää itsensä talouden penkkiurheilijaksi. Tämän tittelin hän on antanut itselleen esimerkiksi istuessaan pureskelemassa lounasta Björn Wahlroosin seurassa.
Kirjassaan Raha pilaa kaiken (Docendo, 2024) Lasse Rantanen vie lukijan mukanaan muun muassa juttutuokioon Nalleksi kutsutun raharuhtinaan kanssa. Tilanne on ollut eittämättä herkullinen muutenkin kuin lautasella olleen annoksen osalta. Ilmenee näet, että arvovaltainen Wahlroos selvästi arvostaa itsenä kanssa täysin erilaisen arvomaailman omaavaa kuvataiteilijaa, joka mielellään arvostelee kapitalisteja.
Lounaan päätteeksi arvonanto on kaikesta päätellen ollut molemminpuolista. Ilman että kummankaan on tarvinnut tinkiä näkemyksistään ja periaatteistaan.
Sellaista erimielisten sivistynyttä kanssakäymistä soisi näkevän Suomessa enemmänkin.
* *
Rantasen kirjan alaotsikko on Kriittisen ajattelijan kuvakirja. Se on yhtä osuva kuin tekijän itselleen antama titteli talouden penkkiurheilijana. Hän ajattelee nimenomaan kriittisesti eikä ota vallitsevia totuuksia tai mantroja annettuina.
Erityisesti hän haastaa käsitykset siitä, että talouskasvu voi jatkua loputtomiin ja tuottaa onnellisuutta ihmisille. Planeetan ja luonnon rajat tulevat kuitenkin väistämättä vastaan, vaikka kuinka kehitettäisiin teknologiaa ja innovaatioita, joiden avulla (usein näennäistä) kasvua voitaisiin jatkaa.
Siinä vaiheessa, kun maailman kajahtaneet raharikkaat kuten Elon Musk visioivat ihmiskunnan siirtyvän uusille planeetoille kasvua jatkamaan, kirjailija-kuvittaja päästää puoliksi epätoivoisen röhönaurun:
”Vallalla tuntuu olevan ajatus, että kun kerran 1960-luvulla ponnisteltiin muutamaksi minuutiksi Kuun kamaralle, niin miksi ei nyt Marsiin? Eihän sinne ole kuin alle 1 200 -kertainen matka Kuuhun verrattuna.”
* *
Kuvakirjassa tekstit ovat jopa etusijalla kuvituksiin nähden. Monissa luvuissa Rantanen kertoo piirrostensa syntytaustoista ja viesteistä. Toisiin lukuihin hän on valikoinut tuotannostaan sopivimpia kuvituksia korostamaan sanallista viestiään.
Lasse Rantanen on antaumuksellinen ääneenajattelija. Hän toteuttaa intohimoaan niin kynänsä viivalla kuin tietokoneen näppäimiä naputtavilla sormillaan.
Kun sopiva ekonomisti, poliitikko tai muu julkinen hahmo tulee vastaan, Rantanen ei emmi vaan käy haastavaan keskusteluun tämän kanssa. Hän myös sähköpostittaa taajaan ajatuksiaan ja kysymyksiään päättäjille.
Eikä hän anna mediallekaan helppoa synninpäästöä, vaikka on itse taloudellisesti riippuvainen tiedotusvälineistä, jotka tilaavat häneltä kuvituksia juttuihinsa.
* *
Taiteilijan pohdiskelu on paikoitellen synkkää. Niin synkkää, että hän on pitänyt tarpeellisena ladata sekä kirjan alkuun että sen päätökseen myös uskoa hyvään tulevaisuuteen. Hän nimittäin näkee, että ”muutaman vuosisadan kestänyt ihmiskunnan rahavetoinen nousukiito on loppumassa – pakon edessä”.
Juuri nyt, kun ”ympäristönsuojelu ei saa uhata talouskehitystä eikä turvallisuutta” -tyyppinen ajattelu on yllättävän vahvassa nousussa, on Rantasen optimismia syytä arvostaa.
Varmasti moni löytää myös kritisoitavaa kriittisen ajattelijan kuvakirjasta. Yleiskuva maailmanmenosta kun rakentuu aina sen mukaan, keiden kirjoituksia olet lukenut ja mitä niistä siteeraat.
* *
Lasse Rantasen suurin ansio on kuitenkin kyseenalaistaminen. Sen hän tekee vilpittömän perustellusti. Lisäksi hän kyseenalaistaa maan- ja ihmisläheisesti. Hän osoittaa, että maallikkonakin voi osallistua keskusteluun asiantuntijoillekin haastavina pidetyistä asioista – ja tehdä niin sortumatta populismiin tai pahimmillaan salaliittoteoretisointiin.
Toki kirjan käsikirjoituksen olisi voinut editoida vielä kerran. Loppua kohti tulee tiettyä toiston makua ja suoranaisia huolimattomuuksia kuten kirjoitusteknisiä virheitä. Ulkoasultaan hyvin harkittu teos saisi olla muutenkin huolella viimeistelty.
Kirjan lukemiseen voi silti uhrata kaksi kierrosta. Toisella kerralla voi keskittyä runsaiden ja taidokkaiden kuvitusten ja toisella tekstin sisältämiin oivalluksiin.
Matti Mörttinen
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Olivatko Lalli ja Elina sittenkin lihaa ja verta, kysyy Mikko K. Heikkilä teoksessaan Taruissa on totta
KIRJAT | ”Tasokas tiede on kuin puolueeton oikeudenkäynti, jossa vain näyttö ratkaisee”, perimätietoon perehtynyt dosentti esittää ja lyö pöytään todisteet, joita on vaikea väittää palturiksi.
Frans, joka ei ensin edes tiennyt olevansa Frans – arviossa Hannu Salmen Frans Leijon -elämäkerta
KIRJAT | Hannu Salmi kiinnostui 1800-luvun lopussa syntyneestä isosedästään vuosia sitten. Syntyi Finlandia-ehdokas köyhän piian aviottomasta pojasta, joka eli kuurona ja sokeana.
Hybridinen teos pohtii merkityksiä ja muutosta – arviossa Taneli Viljasen Glitterneste
KIRJAT | Taneli Viljasen Glitternesteessä muoto ja sisältö palvelevat taidokkaasti toisiaan. Queerbarokin haaste otetaan tosissaan.
Heti ensimmäisen roolin jälkeen Anthony Hopkins tiesi, ettei ryhtyisi leipuriksi – arviossa muistelmateos Hyvin sinä pärjäsit
KIRJAT | Jonkun sivun kirjaa luettuaan arvaa, ettei Anthony Hopkinsin maailmassa ole järkeä kirjoittaa muistelmia kertomatta totuutta.







