Piirros: Harold Foster
SARJAKUVA | Jalavan laatujulkaisu seuraa prinssin tarinaa alusta asti. Ruudut hehkuvat menneen ajan nostalgista lumoa ja todistavat samalla taiteen taikavoimasta, johon ajan hammas ei pure.
”Yhdestä kirjasta voisi huuhtoa loputtomasti sarjakuvakultaa silmille.”
ARVOSTELU

Prinssi Rohkea: Laulava miekka
- Käsikirjoitus ja piirros: Harold Foster
- Suomentanut Sauli Santikko
- Jalava, 2026. 104 sivua.
Thulen kuninkaalliset karkaavat kalastajien kyydissä vihollisen kynsistä. Kanaalin myrskyisille vesille antautuva alus haaksirikkoutuu hiekkasärkälle. Kuninkaallinen perhe pelastautuu uskollisen soturijoukon kanssa rannalle vain kohdatakseen kesyttömät Britonit. Pippurinen pakolaisarmeija perii voiton paikallisesta etujoukosta, mutta vieraalle maalle ajautunut kuningas tietää olevansa vastuussa altavastaajien joukosta. Thulen väki etsiytyy asumaan syrjäiseen saaren, suojelevan suon keskelle.
Kuninkaan poika tunnetaan nimellä Rohkea. Lähiletolla riittää haukia pojan pistettäväksi ja sorsia maalitauluksi. Kertomuksen neljännellä sivulla rämeestä ryömii pojan perään peräti muinainen sauruseläin. Nuori sydän janoaa lisää seikkailuja. Suon takana loimottava tuli vetää poikaa puoleensa. Seuraavilla sivuilla Rohkea lähtee reissuun, nujertaa kauhen kuvatuksen, häätää tiehensä jättiläiskilpikonnan ja kohtaa kuvatuksen äidin.
Noitaäiti pakottaa Rohkean katsomaan hiilloksessa väreilevää tulevaisuuden näkyä. ”Saat kohdata yksisarvisen, lohikäärmeen, leijonakotkan sekä kaukaisten maiden kansoja. Suuria seikkailuja sinulla on, mutta onnea ja mielenrauhaa et osaksesi saa”, lausuu noita tuomionsa. Ennen kuin sivuja on täynnä täysi tusina, jättää prinssi kotinsa kolean suon saarekkeella ja lähtee täyttämään kohtaloaan.
* *
Kanadan Halifaxissa syntyneen Harold Fosterin ura Yhdysvalloissa alkoi mainospiirtäjänä ja kuvittaja. 1920-luvun lopulla ”Hal” teroitti kynäänsä Tarzan-sarjakuvaa piirtäen. Oma seikkailusarjakuva tuli ajankohtaiseksi vuosikymmen myöhemmin. Prinssi Rohkea, tarina kuningas Arthurin ajoilta, alkoi ilmestyä lauantaina 13. helmikuuta 1937. Tuotapikaa sarja valtasi kokonaisen sivun useiden sanomalehtien sunnuntaipainoksista.
Vuoteen 1971 mennessä sarjan luoja piirsi ja kirjoitti itse 1 788 sivua. Käsikirjoittajana Foster jatkoi vuonna 1980 julkaistuun jaksoon 2 241 asti. Siitä pitäen tarinaa ovat jatkaneet toiset tekijät. Tätä nykyä sivuja on kertynyt kokoon yli 4 600.
Sarjaa levittävä King Features Syndicate ilmoittaa Prinssi Rohkean ilmestyvän yhä yksin Yhdysvalloissa yli kolmessasadassa sanomalehdessä.

Vyöttäkää kupeenne. Eessä vuottaa ehtymätön seikkailun vuo.
* *
Prinssi Rohkea – Laulava miekka (Jalava, 2026) seuraa Thulen prinssin saagaa alusta alkaen. Lähes 90 vuotta vanhat ruudut hehkuvat menneen ajan nostalgista lumoa ja todistavat samalla suurenmoisen taiteen taikavoimasta, johon ajan hammas ei pure. Jokainen sivu on taiten rakennettu kokonaisuus. Lukijan katse vaeltaa piirtäjän viitoittamalla ehtymättömän kauneuden polulla.
Foster toteutti sivut piirustuspöydän täyttävälle arkille. Hänen tiedetään tehneen tarkkaa tutkimustyötä sarjan asuja, aseita, rakennuksia ja kulkuneuvoja luonnostellessaan. Taiteilija sijoitti ritariromanttisen fantasian todesta otettavaan ympäristöön. Kuvien lukemattomat yksityiskohdat koettelivat painotekniikan rajoja.
Aika ajoin kosken lailla virtaava ihmisjoukkojen, maiseman ja arkkitehtuurin ryöppy rauhoittuu lähikuvan tai yhtenäisen värikentän muodostamaan tyveneen. Joustava liike pysähtyy kuin studiokuvaa varten otettuun asentoon. Ilmeet henkilöiden kasvoilla ja näiden eleet osoittavat kertojan todella eläytyneen tarinaan.
Puhekupla oli otettu sarjakuvissa käyttöön jo 1800-luvulla, mutta Foster päätti tehdä toisin. Hän sijoitti ruutuihin tekstin, joka selittää mitä kuvassa tapahtuu. Vuoropuhelua on hyvin vähän ja sekin esiintyy lainausmerkein varustettuna tekstimassan sisällä.
Prinssi Rohkean tarinan voisikin lukea pelkkänä kirjana ilman kuvitusta. Toisaalta tarinan voisi yhtä hyvin lukea ja ymmärtää pelkistä kuvista. Vähintäänkin hoopolta ja ajoittain raskaalta tuntuva ratkaisu on erottamaton osa Prinssi Rohkean ominta ainutlaatuisuutta. Lukijan käsiin on päätynyt todellinen aarrelöytö, kaukaisilta ajoilta periytyvä kuvitettu käsikirjoitus ja pieniin paneeleihin maalattu miniatyyritaiteen helmi.

Meille piirretään tarujen Camelot.
* *
Vuosikymmenten varrella Rohkea on esiintynyt Suomessa myös nimillä Prinssi Peloton ja Prinssi Urhea. Seikkailuja on nähty mustavalkoisena muutamassa sarjakuvalehdessä. 1970-luvulla Semic julkaisi 9 huonosti kasassa pysyvää Prinssi Rohkea -albumia. Värit olivat hailakat ja teksti pienenpientä ja hengetöntä konepränttiä. Noista ajoista asti olen haaveillut täydellisestä Prinssi Rohkea -katselukirjasta. Koko kahvipöydän täyttävä magnum opus olisi kooltaan yhtä suuri kuin Fosterin arkit, 26 x 34 tuumaa kanttiinsa. Siinä olisi kovat kannet ja sen sivut olisivat paksua pergamenttia.
Jalava Kustannusta käy kiittäminen, että hyllyyn saadaan viimein ehdottoman suurklassikon arvon mukainen julkaisu, vaikkakin vain napakassa albumimuodossa. Kustantamon väen välittävä asenne tekemäänsä kulttuurityötä kohtaan näkyy kautta huolella hiotun kirjan. Muotoa ei ole leikelty. Mahdollisimman lähelle alkuperäistä viritetty väritys hehkuu uskomattoman sävykkäänä. Sauli Santikon suomennoksen punnittu lause sopii tarkasti annettuun mittaan. Kirjasintyyppi mukailee alkuperäistä tekstausta.
Ja kas kummaa, vaikka tästä yhdestä kirjasta voisi huuhtoa loputtomasti sarjakuvakultaa silmille, palan silti halusta seurata Prinssi Rohkean seikkailuja edelleen. Tahdon nähdä mitä vaaroja kuningas Arthurin vasta ritariksi lyömä rohkelikko kohtaa. Miten hän pelkkää päättäväisyyttään käy vaaroja päin ja mitä ovelia juonia hän keksii selviytyäkseen. Tahdon seurata miten vuosirenkaat kertyvät, miten Prinssi aikanaan tapaa prinsessansa Aletan ja miten perhe kasvaa.
Prinssi Rohkea on aito legendojen sankari. Hän on urotöillään lunastanut paikkansa pyöreässä pöydässä ikimuistoisista ajoista istuneiden ritarien rinnalla.
Kimmo Ylönen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Pyllistys fasismille – Enki Bilalin Jumalaton näytelmä -sarjakuva on ajankohtaisempi kuin koskaan
SARJAKUVAKLASSIKOT | 40 vuoden ikään ehtinyt Enki Bilalin sarjakuvateos Jumalaton näytelmä viljelee hurttia huumoria äärioikeiston kustannuksella.
Anne Strengin unenomainen sarjakuvateos Kulkijoiden juhlat tarjosi pakopaikan todellisuudesta
SARJAKUVAKLASSIKOT | Anne Strengin sarjakuvateoksessa Kulkijoiden juhlat matkataan fantasiamaailmassa ja tavataan sen erinäisiä asukkaita.
Jim Sterankon uraauurtavien Nick Fury -sarjakuvien dynaamisuus ja vauhti hengästyttävät vieläkin
SARJAKUVAKLASSIKOT | Jim Sterankon sarjakuvien kokeilevuus ja energisyys tekevät niistä sarjakuvakerronnan klassikoita.
Jos Teräsmies olisi totta – Supreme Power -sarjakuva kertoo yli-ihmisen saapumisesta Maapallolle
SARJAKUVAKLASSIKOT | J. Michael Straczynskin Supreme Power -sarjakuva kertoo realistisesti mitä tapahtuisi jo Teräsmies saapuisi Maapallolle.




