Marvel 1/1992 ja Jim Steranko. Kuva: Wikimedia Commons
SARJAKUVAKLASSIKOT | Jim Sterankon Nick Fury: Agent of S.H.I.E.L.D -sarjakuvat julkaistiin alun perin vuonna 1968 ja suomeksi 1992. Sterankon sarjakuvien kokeilevuus ja energisyys tekevät niistä sarjakuvakerronnan klassikoita.
”Tapahtumat saattavat olla ajallisesti epäloogisia, ja tekstin järjestys on joskus epäselvää, mutta mitä väliä.”
ARVOSTELU
Jim Steranko: Marvel 1/1992 – Nick Fury YPKVV:n agentti!
- Suomentanut Mail-Man.
- Semic, 1992.
- 96 sivua.
Joskus mietin, että Jim Sterankon (s. 1938) uraauurtavat Nick Fury -sarjakuvat 1960-luvulta pitäisi julkaista suomeksi. Hyllyn siivouksen yhteydessä käteeni osui Marvel-lehden numero 1/1992, jossa kaikki neljä Sterankon tarinaa ovat yksissä kansissa. Ne ovat siis julkaistu suomeksi! Ja ne löytyivät omasta hyllystäni!
Nick Fury: Agent of S.H.I.E.L.D -sarjakuvalehti alkoi ilmestyä Yhdysvalloissa vuonna 1968. Steranko vastasi neljän alkupään numeron käsikirjoituksesta ja piirroksesta. Sen lisäksi hän piirsi muutaman kansikuvan.
Ensimmäinen numero alkaa kuuluisalla kolmen sivun sanattomalla kohtauksella. Moinen oli ennennäkemätöntä supersankarisarjakuvissa, ja toimittaja uhkasi evätä Sterankon käsikirjoituspalkkion noilta sivuilta sillä perusteella, että eihän hän ollut kirjoittanut mitään. Steranko sai rahat uhkaamalla vetää toimittajaa kuonoon. Käsikirjoittaminen on muutakin kuin vain lukijalle näkyviä lauseita ja sanoja.
Toisessa sivun mittaisessa äänettömässä kohtauksessa Fury suutelee tyttöystäväänsä Valia. Alun perin puhelimen kuuloke oli nostettuna sivuun niin, ettei se häiritsisi kaksikon kuhertelua, mutta se oli liian suorasukainen vihjaus seksiin. Uusiksi piirretyssä ruudussa kuuloke on paikoillaan.
Kuuloke pois… ja kuuloke päällä. Kuva: Richard Martines / Jim Steranko
Ensimmäisessä sekä neljännessä tarinassa Nick Fury saa vastustajakseen mystisen Scorpion, joka käyttää aseenaan aurinkovoimaa hyödyntävää Zodiacin avainta. Scorpiolla on jotain hampaankolossa Furya vastaan, ja hän kehittelee monimutkaisia juonia surmatakseen silmäpuolen agenttimme.
Toisessa seikkailussa Fury putoaa Valhallan saarelle, jota johtaa diktatorinen tiedemies Centurius. Centuriuksen tavoitteena on tuhota maapallo, kuinkas muutenkaan. Sattumalta saarelle porhaltaa myös riitaisa kuvausryhmä tekemään jättiläisapinaelokuvaa.
Kolmannen numeron tarina on Baskervillen koira -mukaelma, jossa Fury ottaa Sherlock Holmesin roolin ja ratkoo mystisen aavekoiran tapausta Englannin nummilla. Tarina on kai alun perin ollut tarkoitus tehdä numeron verran pidemmäksi, koska hylätyn tornin kellarista löytyy natsien sukellusvenetukikohta, mutta tässä sen löytäminen ja tuhoaminen kerrotaan nopeasti vain yhdellä ruudulla.
Raajat venyy ja paukkuu. Kuva: Jim Steranko / Semic
Sterankon sarjakuvaruuduissa on uskomaton dynaamisuus ja vauhti. Tapahtumat saattavat olla ajallisesti epäloogisia ja tekstin järjestys on joskus epäselvää, mutta mitä väliä kun toiminta panee lukijan haukkomaan henkeään. Kerronta on alistettu palvelemaan kuvaa.
Useimmiten tarinaa kehitellään huolella ja luodaan jännitystä, mutta lopputaistelu kyhätään nopeasti kasaan. Toisiaan risteäviä juonia riittää eikä kaikkea solmita lopussa loogisesti pakettiin. Jotain jätetään auki tulevaa varten, jotkin juonenpätkät vain unohtuvat. Vartalot, ja erityisesti naisvartalot, venyvät ja taipuvat sen mukaan mikä tuo tarinaan vauhtia ja energiaa.
Välistä kerronta voi olla hyvinkin tiivistä, ja yhdelle sivulle on parhaimmillaan mahdutettu toistakymmentä turboahdettua kuvaa, kunnes kaikki reväytetään auki näyttävällä, koko aukeaman kokoisella ruudulla: Nick Fury hyökkää moottoripyörän selässä sisään sätkä huulessa käryten ja aseet laulaen, ja liki teilaa samalla eukkonsakin. Furyn lihaksikas vartalo heijastuu moottoripyörän bensatankista.
Outland. Kuva: Jim Steranko / Heavy Metal
Ennen kokonaan oman sarjakuvan saamista Marvelilta Steranko työskenteli Jack Kirbyn tussaajana, eli lyijykynäpiirrosten viimeistelijänä. Kirbyn vaikutus Sterankon taiteeseen näkyy voimakkaana. Myöhemmin Steranko luopui kirbymäisyyksistä ja etsi oman tyylinsä. Hän sekoitti sarjakuviinsa surrealismia, poptaidetta ja mainosmaailmasta tuttuja graafisia kuvioita.
Heavy Metal -lehdessä vuonna 1982 ilmestyneessä Outland-sarjakuvassa Steranko vei sarjakuvakerronnan kokonaan uudelle tasolle. Joka aukeamalla on paljon pieniä ruutuja sekä yksi iso, tai useita yhteen sulautuvia ruutuja. Steranko käytti Outlandissa vaikuttavia graafisia elementtejä ja mieletöntä syvyysvaikutelmaa.
Sarjakuva perustuu Peter Hyamsin ohjaamaan tieteiselokuvaan Operaatio Outland (1981), joka puolestaan on ottanut vaikutteita Fred Zinnemannin klassikkoelokuvasta Seriffi (High Noon, 1952). Operaatio Outlandin pääosassa nähtiin Sean Connery.
Ennen sarjakuvapiirtäjäksi ryhtymistään Jim Steranko esiintyi taikurina ja kahlekuninkaana. Myöhempinä vuosina osa faneista käänsi mestarille selkänsä, kun hän ilmoittautui Trumpin kannattajaksi.
Petri Hänninen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Ronkainen, Riionheimo, Hukkanen ja monta muuta – joensuulaisen sarjakuvainnostuksen jäljillä
SARJAKUVA | Pirkanmaalta vuonna 1994 Joensuuhun muuttanut Kirsi Jaatinen päätti leikkiä salapoliisia ja ryhtyi selvittämään yhden paikallisen kulttuuri-ilmiön, sarjakuvan piirtämisen, suosiota.
Tampereelle saapuva Howard Chaykin ennustaa tekoälyn tuhoavan sarjakuvan sellaisena kuin sen tunnemme
SARJAKUVAN MESTARIT | Toukokuun Heroes Comic Con Finland -tapahtumaan saapuvalla Howard Chaykinilla on maine kulmikkaana persoonana. Kulttuuritoimituksen Petri Hänninenkin sai tuta sen nahoissaan.
Isyyden pelot – arvioitavana Avi Heikkisen ja Aapo Kukon Ethän kuole ennen minua
SARJAKUVA | Avi Heikkisen käsikirjoittamat ja Aapo Kukon piirtämät sarjakuvanovellit luotaavat vanhemmuuteen liittyviä pelkoja erityisesti isyyden näkökulmasta.
Sarjakuvallinen tarina naisten oikeuksien marttyyristä – arviossa Marjane Satrapin kokoama Nainen, elämä, vapaus
SARJAKUVA | Marjane Satrapin kokoama Nainen, elämä, vapaus on väkevä todistus Iranin naisten kokemasta sorrosta, mutta myös siitä, että vääryydet nostavat aina vastarinnan.
