Itsenäisyyspäivänä Ilves somistautuu teeman mukaisesti. Kuva: Ilves
TAPAHTUMA | Hotelli Ilvekseen saapuu itsenäisyyspäivän aattona tuhatkunta juhlijaa. Näin on ollut jo 1990-luvulta asti.
”Lama oli vasta alkanut, kun Ilveksessä nostettiin korkkarit kattoon ensimmäisen kerran.”
Päivi Vasara, teksti
Lama oli vasta alkanut, mutta mielialat se oli lannistanut. Paljon muusta ei osattu puhuakaan.
Henkisen laman murtamiseksi Tampereen Hotelli Ilveksessä vietettiin murheentorjuntailtaa itsenäisyyspäivänä 1990. Kaupunki järjesti ilotulituksen. Sen jatkoksi Sokos Hotel Ilveksessä vietettiin Christmas Party -juhlaa. Hotellin lisäksi sitä olivat järjestämässä kaupungin mediatalot ja mallitoimisto Suomen Europe Fashion.
Idea oli silloisen hotellijohtaja Pirjo Ojanperän. Ensimmäinen juhla oli menestys, ja suosio on seurannut vuosien mittaan.
Pirjo Ojanperä ryhtyi työryhmänsä kanssa jalostamaan juhlaideaa. Se siirrettiin itsenäisyyspäivältä aatolle, jotta myös Linnaan kutsutut pääsevät osallistumaan. Nimi muuttui nykymuotoon Ilveksen Iloinen Itsenäisyysjuhla.
Tampereella on aika vähän julkimoita, joten heidät näkee kerralla itsenäisyysbileissä. Ensimmäisellä kerralla juotiin glögiä soppatykistä, mutta se vaihtui kuohuviiniin. Hotellijohtaja Ojanperä tarjoili kuoharia ulko-ovella kadettien kanssa.
Seuraaviin juhliin aletaan valmistautua jo hyvissä ajoin.
Monesta näkökulmasta
– 1990-luvulla juhlijoita saattoi olla pari tuhatta. Nyt on tuhat. Tapahtumat on porrastettu eri ravintoloihimme niin, että ruuhkaa ei silloiseen malliin synny, sanoo ravintolapäällikkö Keijo Lehtola.
Hän on katsellut juhlia keittiön näkökulmasta, salissa ja nyt ravintolapäällikön ominaisuudessa.
Hotellipäällikkö Piritta Roito on ehtinyt olla tarjoilemassa, töissä Ball Roomissa ja yökerhossa sekä siivouspäällikkönä.
– Siivouspäällikön tehtävä oli katsoa, että messinki kiiltää ja kristallit loistavat, hän kertoo.
Esiintyjät pitää varata
Musiikkipuolella käytetään reseptiä: jotain suosion huipulla olevaa, jotain nostalgista ja jotain nuorisomakuun.
Tänä vuonna kattaus on: Arttu Wiskari, nostalgiaan Virve Rosti ja nuorisolle Bess.
Menneinä vuosina pankin ovat räjäyttäneet muun muassa Cheek, Antti Tuisku, Matti ja Teppo, Popeda, Jari Sillanpää sekä Kirka, joka oli esiintymässä vuonna 1991, kun bileitä vietettiin ensimmäistä kertaa myöhemmin vakiintuneella nimellä. Virve Rosti on nähty Ilveksessä ainakin vuosina 1997 ja 2015.
Vuonna 1992 yhdeksi illan esiintyjäksi oli buukattu Kaija Koo. Ilveksessä ei aivan oltu selvillä, kuinka suosittu hän on. Tilanne meinasi lähteä käsistä, kun lähes tuhat ihmistä yritti pakkautua kuulemaan Kaija Koota saliin, jossa oli tilaa vain kahdelle ja puolelle sadalle.
Sellaistakin on alkuvuosina sattunut, että ihmiset kiipesivät pöydille nähdäkseen suosikkiesiintyjänsä.
– Alkuvuodesta pitää varata esiintyjiä, jotta ehtii ajoissa. Aina kalenterit eivät osu yksiin, Keijo Lehtola sanoo.
Ilveksessä kiinnitetään huomiota somistukseen juhlaa varten. Aika paljon mennään sinivalkoisella teemalla. Vuonna 1993 Ilveksen ulkoseinälle hankittiin maailman suurin Suomen lippu, joka olisi vaatinut viisikymmentämetrisen salon, yhtä pitkän kuin Ilveksen korkeus. Poikkeuksellinen liputus oli hotellin kunnianosoitus sotaveteraaneille ja koko sille sukupolvelle, jonka ansiosta Suomi tuolloin voi viettää vapaana maana itsenäisyyspäivää jo 75. kerran.
Juhlaan varataan ruokailun sisältävät liput hyvissä ajoin. Pääsyliput yleensä marraskuun lopulla.
– Pääsylipulla pääsee kuuntelemaan kaikki esiintyjät. Se maksaa 39 euroa. En pidä hintaa pahana näin monipuoliseksi keikkalipuksi, Piritta Roito sanoo.
Lama-ajan markkinointi-idea on osoittanut jatkuvuutensa. Original Sokos Hotel Ilves järjestää juhlan jälleen itsenäisyyspäivän aattona ravintolakokonaisuudessaan Ball Room, Ravintola Amarillo, Pub Ukko Nooa, Lynx Bar & Cafe ja Ilves Bar & Night.
Aika monet myös yöpyvät hotellissa. Lähiseutujen tulijat haluavat välttää taksijonot, ja juhlimaan tulla kauempaakin.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Pirkanmaan Saksofonifestivaalilla on tarjolla koulutusta, matalan kynnyksen harrastustoimintaa ja korkeatasoisia konsertteja
MUSIIKKI | Pirkanmaan Saksofonifestivaalin orkesteritapahtumassa eri-ikäiset ja -tasoiset soittajat kokoontuvat yhteen genre-rajoista välittämättä.
Samae Koskinen sanoo suoraan mutta ilman vihaa: ”En hakenut mitään sankarin viittaa, vaan nämä laulut oli pakko tehdä”
HENKILÖ | Samae Koskisen protestilevy Mä näin unta että kaikki meni hyvin on rohkea vastalause suomalaisen yhteiskunnan nykytilalle.
Palasia Mikko Kangasjärven elämän varrelta – elämäkerta paikallistuu mainiosti Tampereelle ja ajankuva on tarkka
HENKILÖ | Musiikin moniottelijan Mikko Kangasjärven muistia ei voi kuin ihmetellä. Niin tarkan ajankuvan tekee elämäkerrassaan Jäin yöksi.
Heidi Hassisen Tampere Biennalessa kantaesityksensä saava Sära syttyi koronakevään auringosta
KUUKAUDEN SÄVELTÄJÄ | Elektroninen ääni ja sen hyödyntäminen kiinnostivat Heidi Hassista siinä määrin, että hän opiskeli vuoden Wienissä elektroakustista säveltämistä.