Arjen taikaa ja suttuisia kuvia – arvioissa Ylen Noitapiirit-dokumenttisarja

Kuva: Yle

Kolmiosainen dokumenttisarja Noitapiirit – Voimia arkeen loitsuista ja korteista (2021) seuraa kolmea suomalaista, jotka hakevat lisäaseita ihmiselämän suuriin ja silti jokapäiväisiin kamppailuihin noituudesta. Melissalla on raha- ja työhuolia, Sophiaa mietityttää oman polun löytäminen taiteilijana, Timoa ihmissuhteet ja kapeat roolit. Tukenaan heillä on kullakin oma noitayhteisönsä ja taikuuden toteuttamisen tapansa.

Sarja ei juuri pureudu noituuden historialliseen kontekstointiin tai akateemiseen määrittelyyn. Rituaaleja ja jopa noituudesta puhumista enemmän tilaa saavat noitapiiriläisten väliset keskustelut, joissa käsitellään lähes samaan hengenvetoon siivouspalveluita ja pyllyttämisen taikaa. Välillä mietitään seksuaalista energiaa, välillä riidellään siskon kanssa. Magia ymmärretään pohjimmiltaan päivittäiseksi tahdonvoimaksi ja itsensä syvälliseksi tuntemiseksi, eivätkä sen harjoittajat yritäkään repiä siihen turhan suurta mystiikkaa.

Visuaalinen kerronta puolestaan on ajoittain kiusallisuuteen asti ohjailevaa ja mystifioivaa. Osa kohtauksista on hitaan sumuista värikylläistä fiilistelyä, osa raa’asti valaistuja tapahtumien sirpaleita suttuisessa kaupunkiympäristössä.

Tutkivan dokumentin sijaan runollisesti kuvitettu slice of life -henkinen sarja on lähempänä kolmihaaraista henkilökuvaa. Syvemmälle päästäänkin päähenkilöiden sieluihin kuin noituuden esittelyyn ja sanoittamiseen. Heidän itse puhumansa sanat ja elämänsä elämä näyttävät olevan esillä ilman tarkkoja yhteisiä nimittäjiä.

Matka nykynoituuteen on oikein miellyttävä trippi, mutta muutama hyvin aseteltu tienviitta olisi tehnyt asioista selkeämpiä. Noitapiirit – Voimia arkeen loitsuista ja korteista tuntuu toisaalta kunnioittavan keskushenkilöitään antamalla näiden puhua laveasti ja olla esillä omina erilaisina ihmisyyksinään, mutta toisaalta välttelevän sillä kaikenlaisten suorien väittämien esittämistä aiheestaan. Sarjan kaari jää näin ollen pitkälti katsojan päässään yhdisteltäväksi, noituus leijailemaan ilmassa hiukan epämääräisenä käsitteenä.

Eli Harju

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua