Kerubin lavalle taiottiin suuren spektaakkelin tuntua. Kuva: Jyri Keronen

Speksiperinne sen kuin monipuolistuu Joensuussa. Opiskelijoiden Rajaspeksiä on tehty Joensuussa kymmenen vuotta ja nyt joensuulainen improvisaatioryhmä Rajatapaus kokosi kasaan joukon vanhoja konkareita Rajaspeksin alkuajoilta ja teki oman esityksensä nimeltä Kuoleva kabaree. Speksihän on interaktiivinen teatteriesitys, jonka ydin on, että katsoja voi huutaa haluamassaan kohdassa ”Omstart!” ja esittäjät improvisoivat juuri lavalla nähdyn uudestaan eri tavalla.

Tämän vuoden Rajapeksistä totesin kritiikissäni Karjalaisessa varsin kärkevästi, että ”siinä missä alkuaikojen Rajaspeksi oli villi länsi, on se tätä nykyä ruotsalainen kansankoti kulta-aikoinaan. Laadukkaampi, turvallisempi ja vähän tylsempi.” Sormusten herraa parodioinut Rajaspeksihän oli hyvä ja hauska, mutta sitä vaivasi hienoinen suorittamisen tuntu.

Kuoleva kabaree tarjoilee sitä kaivattua anarkiaa eikä laadussakaan ole moittimista. Veteraanien esiintyminen on rennompaa eikä kahvasta puristeta yhtä tiukasti.

* *

Kuoleva kabaree alkaa Vladimir Iljitš Leninin näköiseksi puvustetun, vanhaa kabareeteatteria pyörittävän Elmo Thesleffin (Ilkka Marttinen) monologilla siitä kuinka teatteri on kuollut. Sami Nousiaisen kirjoittaman näytelmän perusidea on katsoa, selviääkö teatteri hengissä, kun omistaja on kuollut ja sen perii tämän nuori sukulainen Jane Joyce (Lotta Peura), kirjanpitäjä, joka haaveilee teatterin tekemisestä. Kapuloita rattaisiin laittavat Iiro Tuovisen ja Teemu Heikkisen esittämät ilkeät Westwoodin veljekset. Sukunimestä muuten saadaan aikaan hieno versiointi Windows95manin euroviisukappaleesta.

Vanhojen aikojen Rajaspekseistä tuttuun tapaan mukana on myös häpeilemättömän roisia tuotesijoittelua, joka punotaan taidolla itseironiseksi osaksi esitystä.

Yksi Kuolevan kabareen ehdottomista valopilkuista on metodeihinsa pahan kerran eksyvää näyttelijälahjakkuutta esittävä Tuomas Uusitalo. Hänen heittäytyvä ja silti hallittu, kuivakan humoristinen työskentelynsä on mahtavaa katsottavaa. Hän saattaa olla jonkin sortin nero lavalle päästessään. Myös Anna-Maria Niloni upeine laulutulkintoineen ja hioutuneine koomikon elkeineen tekee syvän vaikutuksen. Lotta Peuran varma ja voimakas laulu sekä tanssitaito ilahduttavat myös suuresti. Jos oikein ymmärsin, oli Teemu Heikkinen porukasta ainut speksineitsyt, mutta kokenut ja varmaotteinen esiintyjä hänkin on ja otti tilanteet vaivatta haltuun.

Ylipäänsä Rajatapaus vahvistuksineen on saanut hiottua ryhmän dynamiikan kohdalleen ja komiikan tehon kannalta tärkeät ajoitus ja rytmi ovat kohdallaan. Kaikilla on myös riittävä kyky ja rohkeus heittäytyä improvisaatioon omstarteissa.

* *

Tämä speksi tulee ajankohtaan, jossa kulttuurialan leikkauksista ja niukkuuden jakamisesta tiedotetaan joka puolella. Speksin ensi-iltaviikko oli Joensuussa melkoisen kovaa ajoa kun maakunnan ammatillinen kouluttaja Riveria yritti kertaheitolla lopettaa lähes kaikki kulttuurialat Outokummusta ja tätä vastustamaan nousi iso kansanliike. Riverian hallitus taipui onneksi kovassa paineessa säilyttämään ne. Vain hiukan aiemmin Joensuun kaupunginteatteri oli tiedottanut, että rahoituksen supistuminen saattaa johtaa irtisanomisiin teatterissa.

Oli siis sopiva viikko tuoda ensi-iltaan esitys nimeltä Kuoleva kabaree. Ensi-illan omstarteissa sivalleltiinkin niin Riverian kuin Riikka Purran saksienkin suuntaan. Hiukan yllättäen raakkujen päälle jyräävistä metsäkonekuskeista ei juuri veistelty.

* *

Bändi ja tanssijat kuuluvat speksin keskeisiin elementteihin ja kokonaisuus toimi saumatta näiltäkin osin. Joensuulaisesta yhteiskanteleorkesterista Veilasta tuttu Tiia Turunen on armoitettu teatterimuusikko, joka osaa luotsata ryhmänsä myös reagoimaan herkästi tilanteisiin. Tanssijatkin elivät hyvin mukana speksin sykkeessä, mutta jäivät loppujen lopuksi harmillisen vähäiseen rooliin. Ensi-illassa soittajia ja tanssijoita olisi voinut enemmänkin haastaa improvisoimaan.

Konkarit saavat rakennettua Kerubin lavalle melkoista suuren spektaakkelin tuntua vaikka produktio on toteutettu selvästi pienemmällä joukolla kuin speksit tyypillisesti. Tunnelmaa toki kohotti ensi-illassa myös se, että katsomon eturivit pursuivat tuttuja hahmoja takavuosien ylioppilasteatterista ja spekseistä. He tunsivat konseptin ja heille kokemus oli varmasti hyvin nostalginen.

Sen verran paukkuja tuntui vielä ensi-illassa jäävän piippuun, että seuraavista esityksistä saattaa hyvin kasvaa vielä hurjempia ilotteluja. Mutta riemukasta, taidokasta, sopivasti vaarallisen tuntuista ja nostalgian läikähdysten vuoksi ajoittain koskettavaa ensi-illassakin oli.

Pasi Huttunen

Kuoleva kabaree

• Ohjaus: Karoliina Nousiainen &  Sara Vainikka
• Käsikirjoitus: Sami Nousiainen
• Rooleissa: Ilkka Marttinen, Lotta Peura, Ida-Meri Havukainen, Sara Vainikka, Ville Rautiainen, Teemu Heikkinen, Iiro Tuovinen, Sami Nousiainen, Anna-Maria Niloni, Tuomas Uusitalo, Karoliina Nousiainen
• Tanssijat: Anastasia Kolomainen, Johanna Kämäräinen, Fanni Suominen
• Bändi: Ida-Meri Havukainen, Petri Havukainen, Joel Kenakkala, Niilo Paalanen, Juha Sokka, Tiia Turunen (bändivastaava), Riikka Vehviläinen

Ensi-ilta Joensuun Kerubissa 30.8.2024. Viimeiset esityksen pe 6.9 klo 19 ja la 7.9. klo 19. Lisätietoa täältä.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua