Naisten asemasta kristinuskon peruskysymyksiin – arviossa Jonas Eikan Korkea taivas

Jonas Eika. Kuvat: Kosmos / Daniel Hjorth

Tanskalaisen Jonas Eikan (s. 1991) Korkea taivas (Kosmos, 2026) vie lukijan vuoteen 1233 Belgiaan keskelle uskonnollisten pohdintojen ja ristivetojen maailmaa. Kirjan päähenkilö Ida on begiini, nainen, joka seuraa uskonnollista kutsumustaan kuulumatta luostariin.

Begiinit olivat maallikkonaisia, jotka omistautuivat palvelemaan Jumalaa omissa taloissaan luostarien ulkopuolella. Keskiajan kirkko ei katsonut näitä naisia suopeasti, vaan olisi halunnut heidät tiiviimmin kirkon yhteyteen. Begiinitaloja oli etenkin Belgiassa ja Alankomaissa, ja Liege, johon Eikan romaani sijoittuu, oli myös keskeinen paikkakunta.

Osittain kirjassa käsitellään myös Ranskassa ja muualla Euroopassa tuolloin vaikuttanutta kerettiläistä liikettä. Kirkko vainosi liikkeen kannattajia, kataareja, ja ristiretkeläisesti suorastaan jahtasivat ja tappoivat heitä.

Korkean taivaan keskeinen henkilö Ida pakenee kotoaan kohtaamiensa vaikeuksien takia ja löytää uuden kodin begiinien yhteisöstä.

Ida alkaa nähdä näkyjä, ja hänestä tulee hieman vastahakoisesti yhteisönsä johtohahmo, joka toisaalta osoittaa kirkkoon ja luostarilaitokseen pesiytyneitä ongelmia ja vastustaa kirkon vaatimuksia mutta toisaalta haluaisi vain elää yksinkertaista ja vaatimatonta elämää.

Eikan kirjassa on Idan lisäksi monia muita kiinnostavia naisia, kuten esimerkiksi parantaja Halene, rikkaan kauppiaan tytär Jacomyne ja Idan läheisin, kataaritaustainen Nina. Idan vaikea suhde sisareen Odeliaan on yksi kantavista teemoista, ja monimutkainen on myös suhde isä Jakobiin, joka yrittää saada begiinit liittymään perustamaansa yhteisöön. On myös Clarisse, joka menee synnintunnossa ja palvonnassa äärimmäisyyksiin.

* *

Ida alkaa näkyjensä innoittamana kirjoittaa Neitsyt Marian elämästä. Tämä Marian tarina on tavallaan irrallinen, mutta kuitenkin oleellinen osa Jonas Eikan kirjaa ja erinomainen lisä kertomukseen Jumalalle omistautuneista naisista.

Idan kirjoittamassa tarinassa Maria, Jeesuksen äiti, esiintyy naisena, joka epäröi raskauttaan, ihmettelee poikansa luonnetta ja tekemisiä sekä kummastelee omaa osaansa.

Mariakin näkee näkyjä ja tutustuu enkeleihin, jotka ovat kovin erilaisia kuin Raamatun kuvaamat enkelit. Getsemanessa Maria seuraa, kuinka opetuslapset eivät jaksa valvoa Jeesuksen kanssa. Hän ymmärtää, että hänen pitää jättää osansa Jeesuksen äitinä ja hyväksyä, että hän menettää poikansa.

* *

Korkea taivas on kiehtova, rajoja rikkova historiallinen romaani, jonka kautta Eika tutkii ikiaikaisia ihmisen elämän suuria kysymyksiä halusta, mustasukkaisuudesta, kateudesta ja häpeän tunteista, mutta myös ystävyydestä, toisten auttamisesta ja toivosta saavuttaa uusi parempi elämä.

Eika on jo aiemmin palkittu kirjailija, sillä hänen surrealistinen novellikokoelmansa Auringon jälkeen (Kosmos, 2023; lue arvio) sai Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon vuonna 2023.

Kun kirjassa on yli 700 sivua, lukeminen tuntuu hankalalta jo sen takia, että paksua kirjaa on raskas pitää käsissä. Onneksi Korkean taivaan suomenkielisen laitoksen ulkoasu on miellyttävä. Reilut sisämarginaalit auttavat lukijaa, ja Kari Kosken suomennos on erinomaisen sujuvaa, nautittavaa kieltä.

Eika toteaa loppusanoissa, että Korkea taivas on ennen kaikkea fiktiota, kuvitelma monimuotoisesta begiinien liikkeestä ja heidän elinoloistaan. Begiinit ovat jäävät helposti vähälle huomiolle, joten on kiinnostavaa, että Eika on löytänyt romaanilleen tällaisen aiheen. Tiiliskiven mittainen luku-urakka kannattaa ja palkitsee.

Marjatta Honkasalo

* *

Kuuntele

Lisätietoja begiineistä löytyy muun muassa Ylen Elävän historian podcastista, jossa kerrotaan Pariisissa 1300-luvulla roviolla poltetusta Marguerite Poretesta ja begiineistä yleisimminkin. Kuuntele jakso Yle Areenasta.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua