Kuva: Red Nose Company
TEATTERI | Klovneriaan erikoistunut Red Nose Company tekee klassikoista puolipilailevia revyymäisiä esityksiä. TTT:n lavalla nähtävässä Aleksis Kivessä parasta on rytmi.
”Täysi laukka on päällä vailla tyhjiä tai hidastelevia kohtia, liki svengaten, joskus miltei slapsticks-tyyliä lähentyen.”
ARVOSTELU

Red Nose Company: Aleksis Kivi
- Ohjaus ja käsikirjoitus: Tuukka Vasama, Linda Wallgren, Timo Ruuskanen sekä Eva Buchwald
- Näyttelijät: Timo Ruuskanen ja Tuukka Vasama
- Esitys: Tampereen Työväen Teatteri 26.10.2022. Esityskalenteriin tästä.
Red Nose Company tekee klassikoista puolipilailevia revyymäisiä esityksiä. Ryhmä on ensimmäinen klovneriaan erikoistunut ammattiteatteri Suomessa. Se tekee kiertueita ympäri maata. Tämäkin esitys toteutuu kuudessa kaupungissa.
Aleksis Kivestä tehty yli kaksituntinen kooste sisältää elämäkertaa ja tekstejä teoksista sekä kirjeistä. Aineisto ei ole runsas, vaan käsikirjoittajakvartetti on ottanut mukaan kulmakiviä esitystä vahvistaviksi ja selkeyttäviksi teemoiksi.
Korostuneiksi pääasioiksi Kivestä löytyvät suomen kieltä ensimmäisenä täysillä käyttävä kirjailija, aikanaan ristiitainen ja parjattu taiteilija, nyttemmin kaanoniin nostettu kansalliskirjailija.
Suhtautuminen peittää osin Kiven tekijälaadun, sillä yhteen esitykseen ei mahdu tekstiesimerkkejä kovin paljon. Seitsemän veljeksen ohella tilaa käsittelyssä saavat eniten näytelmät Kullervo, Nummisuutarit, Lea, Canzio, Karkurit ja Olviretki.
Elävä rytmi
Esityksen paras puoli on rytmi. Täysi laukka on päällä vailla tyhjiä tai hidastelevia kohtia, liki svengaten, joskus miltei slapsticks-tyyliä lähentyen.
Hyviä olivat viitteet nykyaikaan, esimerkiksi puolivahingossa heitetty Nykäsen Matin aforismi, muka Kiven tekstinä. Pilaa tehtiin kansallisaarteen kiveen hakatusta imagosta, ei kirjailijan teksteistä. Katsojien mieleen saattoi silti hiipiä ajatus Kiven aiheiden ja tekstien vanhentumisesta.
Mitä olisi voinut?
Ehkä kaipaamaan jäi runoutta, Kiven lyyristä puolta. Alkupuolen Kaukametsä herätti toiveita runojen esilletuomisesta, mutta se ei toteudu, edes lauluina. Voi olla, ettei oikeuksia esimerkiksi sävellysten lainaamiseen ole helppo saada? Avanti!-jouset toki soivat kauniisti esityksen mukana.
Kyllä Turun kaupunginteatterin Seitsemän veljestä 50 vuotta sitten oli kivimäinen yliveto! Siitä näkee vielä ainakin osia YLEn Elävästä arkistosta, jos haluaa nauttia Aleksis Kiven kielestä ja yleisinhimillisestä nerokkuudesta.
Red Nose Companyn esitys on viihdyttävä tietopaketti ja ilkikurinen kannanotto kirjallisuutemme kaanoniin. Rikkoen tahallaan toisistaan erottamattomien käsitteiden esteettisiä lakeja voi pelkistää, että tässä tulkinnassa sisältö kamppailee muodon kanssa ja jää hieman tappiolle. Yleisö nauttii.
Erkki Kiviniemi
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Tanssin kautta voi oppia tuntemaan toisen – Siskot-demoesitys ITAK-näyttämöllä
TANSSI | Kontaktityöskentely ja improvisaatio toimivat väylinä tutkia siskoutta koreografi Rebecca Laube-Pohton ja työryhmän prosessissa.
Tero Saarinen Companyn 30-vuotinen polku jatkuu vahvasti ja suunnitelmallisesti
TANSSI | Merja Koskiniemi kävi katsomassa Tero Saarinen Companyn triplaillan Wild Is the Wind ja sukelsi aiemmin kirjoittamiinsa juttuihin Saarisesta ja tämän tanssiryhmästä.
RISA tekee onnistuneen Only Bones 2.0 -teoksen annettujen ohjeiden ja omintakeisen yhteistyönsä pohjalta
TANSSI | Only Bones 2.0 toteuttaa onnistuneesti Thom Moncktonin ohjeita: ”Vain yksi valo, ei kerrontaa, ei lavasteita, ei rekvisiittaa, ei tekstiä ja kaikki rajoitetussa tilassa”.
Ari Nummisen Juhla viihdyttää, kiihdyttää ja hämmentää – arviossa Tanssiteatteri MD:n ensi-ilta
TANSSI | Neljässäkymmenessä vuodessa ihminen ehtii kokea ja kypsyä, mutta jotenkin vaikuttaa siltä, että Ari Nummisen särmät eivät hioudu. Ja juuri se on kiinnostavaa.




