Kuvat: Neon Eye Productions
TANSSI | Toisella matkallaan pääkaupunkiseudulle kriitikko hyppäsi omasta menneisyydestään nykypäivään seuratessaan Kinetic Orchestran Boleroa.
”Tuskin koreografi Jarkko Mandelin on oikeasti yhtään ilkeä. Boleron duettopari valloittaa ainakin yleisön lennokkaalla yhteistyöllään.”
Kinetic Orchestra: Bolero. Helsingin Cirko 8.5.2026.
Jos ensimmäinen matkani (Kolme matkaa pääkaupunkiseudulle, osa 1) upotti minut menneeseen, seuraava esitys kuroi tehokkaasti matkaa menneestä nykyisyyteen. Kinetic Orchestra on vuonna 2009 perustettu helsinkiläinen nykytanssiryhmä, jonka taiteellisena johtajana toimii ryhmän perustaja, koreografi ja tanssija Jarkko Mandelin. Tällä Helsingin-matkalla kävin katsomassa ryhmän teoksen Bolero, joka esitettiin nyt ensimmäistä kertaa Suomessa. Ensi-ilta teoksella oli viime syksynä tunnetulla Edinburghin festivaalilla (12.8.2025 Dance Base, Assembly Festival).
Lahdesta kotoisin oleva Mandelin on ponnistanut alalle Suomen kansallisoopperan ja -baletin balettioppilaitoksen ja Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun kautta. Baletti on vuosien varrella muuttunut omannäköiseksi nykytanssia, akrobatiaa sekä kamppailulajeja yhdistäväksi liikekieleksi. Pitkäjänteinen ja tinkimätön työ myös tanssijoiden koulutuksen puolella niin kotimaassa kuin ulkomailla on synnyttänyt yhteisön, jonka työskentelystä ja esityksistä ovat kiinnostuneet niin tanssin kuin sirkuksenkin seuraajat ja osaajat. Teoksissaan Mandelin on työskennellyt sekä tanssi- että sirkustaiteilijoiden kanssa.
Hugo Sellam ja Luca Bologna vauhdissa koreografin ohjeiden mukaan.
* *
Bolero kertoo dueton valmistumisesta koreografin silmien alla. Koreografin roolissa Jarkko Mandelin nipottaa tanssisalin kulmaan sijoitetun ohjauspöydän takana, syö sipsejä, puhuu puhelimessa, tallustelee salin reunoilla ja antaa piikikkäitä ohjeita kahdelle tanssijalle. Hugo Sellam ja Luca Bologna duettoparina valloittavat, jos eivät koreografia, niin ainakin yleisön.
Vaikka teoksen esittelyteksti varoittaa mahdollisesta ”voimakkaasta kielenkäytöstä”, voin kuvitella, että tanssisaleissa on kuultu ja nähty paljon pahempaakin. Kärttyisänä koreografina Mandelin malttaa häivyttää itsensä tarpeeksi ja antaa katsojalle tilaa keskittyä siihen, mitä Sellam ja Bologna tekevät.
Koreografin silmien alla.
* *
Teoksessa koreografia toistetaan kaksi kertaa niin, että jälkimmäisellä kerralla alkuosaan tehdään (koreografin toivomia) muutoksia. Toisto ei haittaa yhtään, päinvastoin se luo itselle kiinnostavaa odotusta. Akrobaattinen, rennon lennokas ja ehdottoman tarkkoja ajoituksia parityöskentelyssä vaativa liikekieli on onnistunutta Mandelinia. Sellam ja Bologna hoitavat homman ihailtavalla kepeydellä sekä virheettömällä ja turvallisella yhteistyöllä.
Teoksen loppu antaa ajatuksen, että lähdetään vielä alusta, ehkäpä itse koreografin kanssa. Harmi kyllä, näin ei tapahdu. Tilasta poistumisen sijaan ensimmäisen, rauhallisen diagonaaliosuuden olisi hyvin voinut tehdä vielä kolmen miehen voimin!
Jarkko Mandelin on koreogafi ja hän esittää koreografia.
* *
En muuten usko, että koreografina ja opettajana Jarkko Mandelin on oikeasti yhtään ilkeä. Hänen väsymätön työnsä on saanut tunnustusta myös tänä keväänä, kun Kinetic Orchestra sai merkittävän kolmivuotisen apurahan kansainvälisten projektien ja kiertuetoiminnan kehittämiseen Jane ja Aatos Erkon säätiöltä. Syksyllä nähdään Suomessa uudelleen vuonna 2024 Kinetic Orchestran, Helsingin Kaupunginteatterin ja Tanssiteatteri Minimin yhteistyönä toteutettu Silence, tällä kertaa pelkästään Kinetic Orchestran voimin. Juttuni Silencestä voit lukea Kulttuuritoimituksesta täältä.
Kannattaa siis seurata Kinetic Orchestran esityskalenteria!
Ja miten tämä matka liittyi minun menneisyyteeni tai nykyisyyteeni? Saattoipa 1990-luvulla muutamilla jazztanssin (lue pääkaupunkiseudun matkojen ensimmäinen osa) kursseillani Lahdessa olla mukana yksi teini-ikäinen nuori mies, tulevaisuuden koreografi, jonka uraa on sittemmin ollut kiinnostavaa seurata tähän päivään saakka. Ja tänä päivänähän työskentelen sirkuskentällä, jonka hallinnon puolella olen osa kaikenmoista akrobatiaa.
Merja Koskiniemi
Tulossa osa 3: Kanadalainen ryhmä People Watching ja sirkuksen ja tanssin liikkeen olematon raja.
* *
Kinetic Orchestra: Bolero
- Taiteellinen johtaja, koreografi Jarkko Mandelin
- Tanssijat Luca Bologna, Hugo Sellam
- Äänisuunnittelija Janne Hast
- Tuotanto Kinetic Orchestra
- Tukijat Taiteen edistämiskeskus, Jane ja Aatos Erkon säätiö, Suomen Kulttuurirahasto, Helsingin kaupunki
- Ensi-ilta 12.8.2025 Dance Base, Assembly Festival, Edinburgh
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kenneth Kvarnströmin kausi Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalilla päättyi korkeatasoiseen nykytanssiin
TANSSI | Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalin valloitti yksi vieraileva ulkomainen ryhmä, Göteborgin oopperan tanssiryhmä. Ryhmän mukana pääsi kuitenkin neljään erilaiseen maailmaan, neljän koreografin teoksen myötä.
Kolme matkaa pääkaupunkiseudulle, osa 3: Kanadalainen People Watching ja sirkuksen ja tanssin liikkeen olematon raja
TANSSI | Kolmannella matkallaan Helsinkiin Merja Koskiniemi pohtii tanssin ja sirkuksen liikekielen ohutta eroa.
Kolme matkaa pääkaupunkiseudulle, osa 1: Wilma-Emilia Kuosa Company ja jazztanssin ilta
TANSSI | Merja Koskiniemi näki Helsingissä kuukauden sisään kolme esitystä. Ensimmäisessä Wilma-Emilia Kuosa Companyn jazztanssin illassa hän sukelsi syvälle menneisyyteensä.
Mimiikan mestari Marc Gassot käsittelee kipeitä aiheita fyysisen komedian keinoin – Rakkaudesta sähköön Tampereen Teatterissa
TEATTERI | Rakkaudesta sähköön on intensiivisen fyysinen esitys, joka yhdistää mimiikkaa, klovneriaa, musiikkia ja epätoivoa.