Keskilännen verannat kohtaavat suomalaisen saunarannan – arviossa SaintPolisin Gears of the Heart Change

20.01.2023
SainPolisKansi

Kuvat: SaintPolis

LEVYT | Americanan ajattomaan avaruuteen, melodian voimaan ja leppoisaan hymyyn luottavan tamperelaisyhtyeen esikoisalbumi on soundeiltaan valmis ja biiseiltään tarttuva kokonaisuus.

”Soundipalikka on viimeisen päälle hallussa ja tematiikasta pidetään kiinni levyn alusta loppuun.”

ARVOSTELU

4 out of 5 stars

SaintPolis: Gears of the Heart Change

  • SaintPoliSongs, 2023.
  • Kuuntele: Spotify.

Reilun vuoden verran Tampereen musiikkipiireissä hyvää pöhinää herättänyt SaintPolis julkaisee americanan ajattomaan avaruuteen, melodian voimaan ja leppoisaan hymyyn rakentuvan debyyttilevynsä. Gears of the Heart Change -albumilla (SaintPoliSongs, 2023) myyttiset Keskilännen verannat kohtaavat suomalaisen saunarannan laskevan auringon hymyävän kaihon, hetken ennen kuin hämärä ja itikat karkottavat kansan seinien suojiin. Myös iltapäiväsiestoja vedellään ja rokkivaihdettakin vilautellaan.

Wilcon, Tom Pettyn ja The Jayhawksin avarasti helisevän soundimaailman juurille rakentavan yhtyeen laulaja-kitaristi Tomi Korhonen tavoittaa pakettiin vaadittavan kiireettömästi hymyilevän ja lempeän tarinoinnin. Basisti Jari Kangaskorte, kitaristi Mika Korhonen ja kosketinsoittaja Tytti Toppari tukevat hienosti stemmoilla. Kangaskorteen ja rumpali Rane Hirvelän tahdinpito on leppoista mutta potkuakin löytyy, kun tilanne sitä vaatii. Melodian ehdoilla särisevät kitarat saavat kosketinujelluksesta lisälihasta. Soundipalikka on viimeisen päälle hallussa ja tematiikasta pidetään kiinni levyn alusta loppuun.

Biisikynässäkin on imua. Hymy huulessa energisellä säröllä hölköttävä avausraita Suddenly on kelpo tuttavuus. Raukean hymyn ja eteenpäin pyrkivyyden yhdistelmä koristellaan humisevan ujeltavilla kosketinmatoilla ja rikkaan pehmeällä täyteläisyydellä. Kolmantena ennakkosinkkuna jo elokuussa kuultu nimibiisi Gears of the Heart Change riisuutuu akustisemmaksi ja rakentaa haaveilevien stemmojen äärelle. Kuulas ja kiireetön vinguttelu, näppäilevä askellus ja komeasti kaartavat maalaukset pääsevät lähelle americanan tavoittamatonta ydintä, ajatonta haikeutta ja öisten preerioiden tähtitaivasta.

You läpsyttelee jälleen iloisemmin, iltapäiväsiestan auringonpaahteen huomioiden ja turhaa hötkyilyä vältellen. Springsteenin mieleen tuova kitarakoristelu voisi kasvaa isompiinkin sfääreihin.

Etukäteisbiiseistä lämpimimmän ensivaikutelman on tehnyt heleällä stemmalla, verevällä kitarasäröllä ja harkituin askelin kasvava 4AM. Aiempien biisien kohdalla mainitut tunnelmat täydentyvät sopivalla savuisuudella ja komealla kitarasoololla. White Bread and Gasoline on selkeästi rokkaavampi ralli, mutta pitää öisellä poljennollaan kiinni kokonaisuuden ilmavista teemoista. Kilkattava piano on mainio ja kitara kaartaa komeasti. Uneliaan kaunis ja haikeasti pohdiskeleva Lucky Stars on täysosuma.

Catch My Feet venkoilee iloisen reippaalla koukulla. Harmittoman kepeästi soiva poppipala yltyy tiluttelemaan lähes munakkaasti. Ihan parhaiden hetkien hurmokseen ei ehkä ylletä, mutta ei keskivauhtisessa menopalassa mitään varsinaista vikaakaan ole. Long Road riisuu krumeluurit, muttei löydä parasta syvyyttä. Loppua kohden kasvava sointi toimii, mutta jää hiukan liian yllätyksettömäksi.

Viimeisin sinkkujulkaisu Little Wooden Boat voittaa puolelleen pienellä vaaniskelullaan ja rullaavuudesta tummiin syövereihin lipuvalla virtauksellaan. Goodbye, So Long and Good Luck tunnelmoi heleän ilmavasti, päätösraita Horizon Tilts sitäkin akustisemmin, kunnes rysäyttää isomman loppufiilistelyn käyntiin.

Vaikka sama ihana soundimaailma ja väripaletti leimaa albumia alusta loppuun, ei viisikko ihan jokaisessa kappaleessaan tavoita parhaiden hetkiensä taikaa. Keskiarvoltaan Gears of the Heart Change jää silti reilusti plussan puolelle, ja parhaimmillaan SaintPolis on loistava. Tästä on hyvä jatkaa.

Ilkka Valpasvuo

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua