Pianotaiteilija Boris Giltburg soitti Rahmaninovin konserton solistina valovoimaisesti ja vastustamattoman taiturillisesti

Boris Giltburg. Kuva: Sasha Gusov

Tampere Filharmonia: Tuhkimo. Tampere-talon Iso sali 14.4.2023. Antony Hermus, kapellimestari, Boris Giltburg, piano. Sergei Rahmaninov: Pianokonsertto nro 3 d-molli op. 30, Sergei Prokofjev: Sarja baletista Tuhkimo, koonnut Antony Hermus.

Tampere Filharmonian kahden Sergein illassa kuultiin Rahmaninovin kolmas pianokonsertto ja konsertin kapellimestari Antony Hermusin kokoama sarja Prokofjevin Tuhkimo-baletista. Teokset muodostivat oivallisen parin: Rahmaninovin konserton solistisuuden ja runsauden vastapainoksi Tuhkimon käänteet tarjosivat orkesterin jokaiselle soitinryhmälle linjakasta ja nasevaa sanottavaa.

Pianotaiteilija Boris Giltburg soitti Sergei Rahmaninovin konserton solistina vastustamattoman taiturillisesti ja tarjosi sointivärien äärettömältä vaikuttavan kirjon, jota on mahdotonta – ja luultavasti tarpeetontakin – yrittää kuvailla sanoilla.  Konserton ensimmäinen osa kehräytyi herkästä alusta jännitteiseksi ja tarinalliseksi kokonaisuudeksi, jossa pianisti ja puhaltimet rakensivat teemoja kauniisti keskustellen. Kadenssi soi Giltburgin käsissä muhkean orkestraalisesti, silti suurimmissakin fortissimoissa hallitusti, lämpimästi ja pehmeästi. Konserton toisessa osassa korostui piano-osuuksien ilmatiivis laulavuus ja kolmas osa helisi ja jylisi virtuoottisesti.

Orkesteriosuus pursusi hienoja jousisointeja sekä puhallinten piirtoja ja välähtäviä kommentteja. Giltburgin viimeistelty Rahmaninov-soitto oli lyyrisistä melodialinjoista räjähtäviin ryöpsähdyksiin kaikin tavoin valovoimaista ja tyylikkäästi muotoiltua. Rahmaninovin runsas musiikillinen maailma toteutui pianistin ja orkesterin yhteistyössä ihanteellisesti ja sen kauneus nosti kyyneleet kuulijan silmiin.

Prokofjevin sarjan baletista Tuhkimo oli koonnut illan kapellimestari Antony Hermus, joka pohjusti esitystä juonnossaan kertomalla värikkääseen tyyliin Tuhkimon tarinan. Jännitteisesti rakentunut tulkinta oli vivahteikkuudessaan miltei visuaalinen, ja orkesterin jokainen soitinryhmä kuulosti olevan parhaassa terässään.

Sisarpuolten kinastelussa kuultiin viulujen kipakkaa sanailua sekä pianon ja puhallinten tölväisyjä, ja haltiakummin ynnä keijuäidin kuvioissa puhaltimet piirsivät meheviä ja hehkuvia melodioitaan. Latautuneesti soineen sarjan keskiöksi muodostui Tuhkimon vimmaiseksi yltynyt valssi keskiyön kellonlyönteineen.

Kikka Holmberg

Boris Giltburgin pianismia kuullaan RSO:n konsertissa 26.4.2023 sekä Mäntän musiikkijuhlilla 2.8.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua