Mies ja jouhikko täyttää kyllä aukion, vaan jäikö jotain puuttumaan? Pekko Käppi Finlaysonilla

05.08.2022

Kuvat: Aila-Liisa Laurila

KONSERTTI | Mies ja jouhikko eli etnomuusikko Pekko Käppi nähtiin Finlaysonin lavalla soolokonsertissa, jossa artistilla ei ollut mitään hätää. Nähtiin varmaa tekemistä, joskin ilman suurta hurmiota.

”Pitkät hiukset eivät päässeet hulmuamaan, sillä ne oli vangittu lippiksen sisään.”

Pekko Käppi Finlayson Live –konsertissa Tampereella 3.8.2022.

Finlayson Live -konsertit ovat tuoneet Väinö Linnan aukiolle joukon kiinnostavia artisteja, jotka eivät välttämättä ole kaikkea kansaa koukuttavia supersuosikkeja. Tähän sarjaan kuuluu keskiviikkona vanhassa tehdasmiljöössä konsertoinut jouhikkoartisti Pekko Käppi.

Pekko Käpin folk, suomalais-ugrilaisesta kansanmusiikista ammentava omaleimainen musiikki on taidetta, joka jakaa kuulijat auttamatta kahtia. Toiset ovat menettäneet sille koko sydämensä ja jotkut pakenevat paikalta korviaan pidellen.

Mies ja jouhikko -duo nähtiin Finlaysonin lavalla soolona ilman koko K.H.H.L.-kokoonpanoa (Kuolleiden hevosten hillittömät luut), mutta artistilla ei ollut mitään hätää. Pekko Käppi on edennyt urallaan tasolle, joka vetoaa ja vakuuttaa. Hän täyttää kokonaisen aukion niin kuulijoilla kuin omaleimaisella soundillaan.

Tekeminen on kokemuksen myötä varmalla pohjalla. Lauluääni on raikas ja jouhikosta irtoaa sähköisiä soundeja laidasta laitaan, jousella ja näppäillen. Vaarana on korkeintaan liika turvautuminen rutiinivetoon.

* *

Pekko Käpistä puhuttaessa on usein käytetty sanoja eksoottinen, maaginen, hypnoottinen ja shamanistinen. Syvään transsiin vaipuminen jäi tällä kertaa aika etäiseksi ajatukseksi. Poljento vie toki aina mennessään, mutta korkein huippu jää joskus tavoittamatta.

Ehkä nyt oli päällä pienehkö kesälomafiilis. Käppi nousi lavalle keveissä lipokkaissaan, riisui ne keskelle lavaa ja alkoi säädellä paljailla varpaillaan lattialla odottavia pedaalilaitteitaan. Pitkät hiukset eivät päässeet hulmuamaan, sillä ne oli vangittu lippiksen sisään.

Tietenkin Käpillä on aina esiintyessään tietty transsi päällä, kuten hän on itse kertonut väitöskirjatutkija Heidi Haapojalle (Ennen saatuja sanoja, 2017).

Hurmosta Käppi on kertonut kokevansa aina, kun homma sujuu. Harvinaista herkkua hänelle on omasta mielestäänkin sellainen täysin lapasesta lähtevä, vaatteet riekaleiksi repivä ja kaiken maallisen tajunnasta häivyttävä loveen lankeaminen. Parhaat fanit ovat sitäkin ehkä havainneet silloin tällöin.

Pekko2 20220803 200211 ALL

* *

Täyden tunnin kestänyt konsertti tarjosi (encore mukaan lukien) tusinan verran kappaleita. Biisilistaa ei vaikuttanut olevan lainkaan muualla kuin artistin ajatuksissa. ”Soitan vielä muutaman kappaleen”, hän toisteli useaan kertaan.

Ensimmäiseksi ehkä kannattaa mainita konsertin päättänyt Nuori Poika, joka on Eppu Normaalin tuotantoa, cover-versio Wreckless Ericin kappaleesta Whole Wide World. Tulkinnallaan Pekko Käppi osoitti, kuinka suvereenisti hän voi toteuttaa yllättäviäkin coverointeja.

”Kun minä olin nuori poika, äitini sanoi minulle
ehkä siellä on tyttö tässä maailmassa sinua varten
ja hän mitä todenäköisemmin asuu Tahitilla
Mä kierrän ympäri maan, mä kierrän ympäri maan ja hänet löydän”

* *

Vuonna 2019 ilmestyneeltä Pekko Käpin sooloalbumilta Finnish Folk Songs Vol. 1 kuultiin kappaleet Hellulleni, Katriina, Hevonen se heiniä ja encorena Alla varjoisan omenapuun. Näistä suomalaisen kansanlaulun Hevonen se heiniä rouskuttaa on tallentanut muun muassa muinoinen laulukuoro Peipposet jo vuonna 1954.

Esitykset eroavat toisistaan kuin yö ja päivä. Pekko Käpiltä hevosen rouskutus sai kerta kaikkiaan huikean irtonaisesti improvisoidun tulkinnan, jossa mentiin hurjasti hiljaa ja kovaa. Eipä sen jälkeen yllättänyt, että yleisö intoutui konsertin hurjimpiin aplodeihin, ääniefektein höystettyihin taputuksiin!

Tanssimahdollisuutta tarjoiltiin kansalle jo alussa piirileikkilaululla Nasta, mutta ei se maagisesta kompistaan huolimatta rohkaissut kuulijakuntaa laajoin joukoin tanssimaan. Saamme vielä odottaa aikaa, jolloin rockinrytkeeseen tottunut väki alkaa hyppiä kansanmusiikin tahtiin.

Hyvin istuivat mies ja jouhikko -duolle myös biisit Kivi kulkee ja Hullu tyttö, villi tyttö, jotka löytyvät tallenteina Käpin ja K.H.H.L:n vuonna 2017 ilmestyneeltä Matilda-albumilta.

Aila-Liisa Laurila, teksti ja kuvat

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua