Timo Lassy (vas.), Ville Herrala ja Jaska Luikkarinen TTT-klubilla. Kuva: Arto Murtovaara
KONSERTTI | Tenorisaksofonisti Timo Lassy löytää tuoreella triollaan uusia polkuja ja laajempia maisemia. Rouheasti svengannut yhtye tulkitsi hienostuneen ja hallitun uutuuslevynsä musiikin aavistuksen hikisempänä Tampereen TTT-Klubilla.
Timo Lassy Trio, TTT-klubi Tampere 18.9.2021. Timo Lassy, tenorisaksofoni, Ville Herrala, kontrabasso, Jaska Lukkarinen, rummut.
Timo Lassyn Trio (We Jazz Records, 2021) julkaistiin elokuun lopulla. Levytyksestä on irrotettu heinäkuun alkupuolelta lähtien kansainvälisesti kehutuiksi maistiaisiksi jo kolme singleä, Sointu, Orlo ja Foreign Routes. Myös itse levystä on ehtinyt kiiriä useita korkealle rankattuja arvioita.
Huippukovalla kvintetillään Timo Lassy Band maineensa betonoinut tenoristi on toki irrotellut duolevytyksillä ja keikoilla vanhan kumppaninsa rumpali Teppo Mäkysen kanssa, mutta ilmeisesti osin sattumalta alkusysäyksensä saanut trio on johdattanut hänet uusille, kiinnostaville urille.
Tampereen-keikka oli laskujeni mukaan julkkarikiertueen viides. Eikä TTT-klubin lavalla tietenkään ollut mukana levyä täydentäneitä muusikoita, eikä varsinkaan levyllä soittanutta Budapest Art Orchestra -jousiyhtyettä.
Mutta ei triolla mitään hätää lauteilla ollut, päinvastoin. Rouhea, tiivis yhteissoitto tuli enemmän iholle kuin hiotussa ja kontrolloidussa äänityksessä. Toisaalta muusikoiden keskinäinen yhteistyö maistui selvästi tiiviimmältä, ja rennosta yhtyeestä suorastaan huokui into soittamisen elävän yleisön edessä – mikä ei toisaalta ole mikään ihme näinä ankeina aikoina.
* *
Trio avasi keikan kypsällä ja tyylikkäällä Sunday 20:lla sekä rennosti rullaavalla Better Togetherillä. Timo Lassyn tenorilla on luonnollisesti runsaasti tilaa ja sekä Ville Herrala että Jaska Lukkarinen ryydittävät tarkasti maestron muhevia, kenties levyversioita enemmän improvisaatiota sisältäviä sooloja. Varsinkin näistä jälkimmäisellä soitto on rohevaa, mehukasta, jopa syvempää kuin levytyksessä.
Kolmantena kuullussa kauniissa balladissa Sointu Ville Herralan taidokas ja persoonallinen basso vie teemaa kauniisti ja johdattaa lopussa saumatta setin päättävään urbaaniin Pumping C -kappaleeseen. Räväkkä sävellys nostaa tunnelman korkealle ja noin 70 hengen yleisö nauttii meiningistä.
Toisen setin avaa verevä lattaripotkuinen rypistys, jonka tulkitsen olevan Subtropical. Sitä seuraava kappale Foreign Routes pohjaa Lassyn isoisän kaitafilmeihin, joihin perustuvaan videoon musiikki on alun perin tehty. Lassyn tenorisoundi tuntuu tässä poikkeuksellisen paksulta ja lämpimältä. Ja varsinaisen setin päättää vahva Orlo, jonka pohjan takovat tiukasti Jaska Lukkarisen tiukat kapulat.
Ylimääräisenä yhtye soittaa väkevästi polkevan, nopeatempoisen ja erinomaisen tiiviin bop-renkutuksen, joka ei mahtunut levylle. Ymmärrettävää, olisi poikennut liikaa levyn tyylistä.
Arto Murtovaara
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Joshua Weilersteinin johtaman Tampere Filharmonian konsertti soi loistokkaita ja tutkittuja tulkintoja
KONSERTTI | Joshua Weilersteinin johtaman Tampere Filharmonian konsertin vahva ja monipuolinen ohjelma ei päästänyt kuulijaa helpolla.
Tabita Berglundin ja Tampere Filharmonian tulkinnoissa vuorenpeikkojen biletystä ja värikkäitä temperamenttityyppejä
KONSERTTI | Osaavissa käsissä Edvard Griegin kaunis musiikki syntyy aina uutena ja elävänä, todisti Tabita Berglundin johtama Tampere Filharmonia Tampere-talon konsertissa.
Matthew Hallsin tervetuliaiskonsertissa kuultiin Tampere Filharmonian ja kapellimestarin ilmatiivistä yhteistyötä
KONSERTTI | Matthew Halls räväytti ylikapellimestarikautensa alkajaisiksi kuultaville musiikkia kolmelta aikakaudelta. Tampere-talon konsertissa hurmasi myös Paul Lewisin pianismi.
Fantastisia naistähtiä, melankoliaa, ja tietty Blur – tällainen oli Flow Festival 2023
FESTIVAALI | Helsingin Suvilahdessa toiseksi viimeistä kertaa järjestetty Flow oli kasvattanut festivaalialueen kokoa, muttei yleisökapasiteettia. Elsa Lindström ja Eija Niskanen raportoivat.
