Nightmare perustettiin vuonna 2000.
KONSERTTI | Tätä on odotettu. Nightmare lähti 25-vuotisjuhlansa kunniaksi ensimmäiselle Euroopan-kiertueelleen ja soitti ensimmäisenä Suomessa, Ääniwallissa.
Nightmare Helsingin Ääniwallissa 18.1.2025.
Nightmare (katakanoin kirjoitettuna ナイトメア eli Naitomea, tutuille pelkkä Naito) aloitti coverbändinä vuonna 2005, kun sen jäsenet olivat vielä lukiossa. Siitä tuli kuitenkin nopeasti iso tekijä kotimaansa rockskenessä, ja lukuun ottamatta rumpalin vaihdosta alkuvuosina on yhtyeen kokoonpano pysynyt samana.
Eurooppalaisten tietoisuuteen Nightmare lienee noussut eniten animen kautta. Vuonna 2006 ilmestyneen edelleen animen ikoneihin kuuluvan Death Noten ensimmäinen avausbiisi the WORLD ja loppumusiikki Alumina olivat molemmat Nightmaren tuotantoa, ensimmäinen rumpali Rukan ja toinen soolokitaristi Sakiton kynästä. Sittemmin yhtyeen kappaleita on päätynyt esimerkiksi Claymore– ja The Shadow Spirit -sarjoihin.
Nightmarea toivottiinkin fanikentällä kovasti myös tänne keikalle jo 2010-luvun tienoilla, kun Suomessa kävivät monet muutkin tykätyt japanilaisartistit, kuten Dir En Grey, An Cafe ja Miyavi. Kauan se näytti jäävän pelkäksi haaveeksi, kunnes reissu Eurooppaan julkistettiin marraskuussa 2024.
Varsinaisena nimenä kiertueella on vähintään riittävän mittainen Nightmare THE WORLD TOUR Kyokutou Ranshin Tengoku. Kyokutou Ranshin Tengoku (極東乱心天國). Suomeksi se tarkoittaa kutakuinkin “Kaukoidän hulluustaivas”.
Nautin tästä
Nightmare on aina ollut kova kokeilemaan ja kehittymään, ja sen tuotantoon on mahtunut niin raspiäänistä heviä, ska-viitteitä, herkkiä balladeja kuin progevaikutteita. Etukäteen on siis hankala sanoa, mitä esitykseltä varsinaisesti on odotettavissa. Yhtye kuitenkin lupasi antaa animebiiseille paljon tilaa settilistallaan.
Ensimmäisenä ei silti kuulla mitään animesta tuttua, vaan ASSaulter, hengästyttävää tiluttavaa pop-rokkia yli kymmenen vuoden takaa. Yleisö on heti mukana. Kun vokalisti Yomi kehottaa elehtien kaikkia hyppimään, seurakuntahan hyppii.
ASSaulter ennakoi koko keikan tunnelman, ja seuraavaan kappaleeseen juostaan kutakuinkin henkeä vetämättä. Animemusiikkiakin kuullaan pian: kolmantena soi DIRTY, joka tunnetaan myös Neuro: Supernatural Detective -sarjasta.
Yleisössä näkyy jo hikisiä otsia. Vallilan kätköissä sijaitsevaan Ääniwalliin mahtuu ainakin parisensataa katsojaa vähemmän kuin Nightmaren keikoille Japanissa yleensä. Se luultavasti vain parantaa kokemusta. Bändin erinomainen yleisökontakti pääsee oikeuksiinsa, kun katsojat ovat lähellä. Kun on kuunnellut jonkin yhtyeen musiikkia pitkään, siitä tulee henkilökohtaista, ja täällä se tosiaan tuntuu siltä.
Saattaa olla muillakin tavoin verrattoman hyvä, ettei keikalla yritettykään täyttää mitään messuhallia. Alun perin yhdeksän konsertin ja seitsemän maan mittaiseksi tarkoitettu kiertue nimittäin kutistui viiteen konserttiin, kun sen loppupuoli peruttiin yhtäkkiä joulukuussa. Viralliseksi syyksi kerrottiin vain ”järjestelyvaikeudet”, mutta somessa huhuttiin, että konsertteihin ei yksinkertaisesti myyty tarpeeksi lippuja tilojen kokoon nähden.
Oli miten oli, tämän sentään saimme – ja tämä on paljon. Nightmaren soitanta on livenäkin pilkuntarkkaa, yksikään nuotti ei lipsahda viivaltaan. Monet yhtyeen kappaleista kertovat periksiantamattomuudesta ja ikuisesta matkasta kohti jotakin parempaa, eikä se taida olla tyhjää puhetta. Ehkäpä 25 vuodessa on myös ehditty treenata pari kertaa. Tahti alkaa jo melkein hirvittää, kun tykittely taukoaa välispiikin ajaksi.
– MOI! Yomi tervehtii suomeksi. Yleisö sekoaa asianmukaisesti, vaikka kutakuinkin siihen yhteinen kieli taitaa päättyä. Moni kuulija ei luultavasti puhu kovin sujuvaa japania. Yhtyeen jäsenet taas eivät yleensä juttele englantia, vielä vähemmän suomea.
Yritys on silti hyvä, vaikka konekäännöksinen.
– Nautitko siitä? Yomi tiedustelee, ja yleisö selvästi nauttii.
Klassikoita edestä ja takaa
Slovareita ei tällä reissulla juuri kuulla, eikä sen puoleen mennä yhtyeen kaikkein rutisevimpiin punkvetoihin tai pirteimpiin poppiralleihin. Pääpaino on vauhdikkaassa nykyrockissa. Hankaliakin väliosuuksia kiskaistaan ilahduttavasti livenä, kuten BOYS BE SUSPICIOUS -kappaleen falsettitausta ja kuiskailuosuus. Kenties rauhallisimmat hetket ovat Claymore-tunnari Raison d’être ja Moryo no Hako -animen avausraita Lost in Blue.
Death Noten tunnarit kuullaan tietysti sekä edestä että takaa: niin Alumina kuin the WORLD ovat setin keskivaiheilla. Vaikka moni kuulija ei japania välttämättä varsinaisesti osaakaan, lyriikat kyllä osataan:
”Itsuka boku ga misete ageru hikari kagayaku sora wo!” Jonakin päivänä näytän sinulle valoa säteilevän taivaan. Se päivä taisi koittaa nyt.
Ensimmäisen osuuden päättää kiertueen nimikappale Kyokutou Ranshin Tengoku, joka löytyy vuonna 2003 ilmestyneeltä ensimmäiseltä levyltä.
– Haluamme tulla takaisin! Yomi vakuuttaa suomeksi, kun Nightmare poistuu bäkkäriä kohti. Lavalle vai Suomeen? Toivottavasti molempia.
Kauniit ja ujot
Pitkän maanittelun jälkeen viisikko palaa ainakin takaisin lavalle. Yomi ja komppikitaristi Hitsugi ovat löytäneet käteensä viinilasit.
– Kippis! molemmat vuorollaan toivottavat. Soitto jatkuu vanhalla hyvällä materiaalilla. Encoren ensimmäinen kappale Tokyo Shounen ilmestyi ensimmäisen kerran yli 20 vuotta sitten.
Nyt jutellaan vielä enemmän. Hitsugi kyselee yleisöltä englanniksi heidän lempianimeaan (tietenkin Death Note) ja basisti Ni~ya lempiruokaa (voittopuolisesti sushi).
Vaikka Yomi saa varmasti koko Vallilan tärisemään kättä heilauttamalla ja Hitsugi löytää koko ajan yleisöstä jonkun, jonka kanssa irvistellä kilpaa, yleisön suosikki taitaa löytyä vasta kun Sakito saa puheenvuoron.
– Moi! Minä olen Sakito! Kitaristi esittäytyy suomeksi. Koko sali kuulostaa laskevan alleen. Eipä ihme. Kitarataituruutensa lisäksi Sakito on säveltänyt useita Nightmaren kappaleita ja on ehkä maailman kaunein ihminen.
Ainoastaan rumpali Ruka ei sano mitään koko keikan aikana eikä juuri nosta katsettaan. Se ei ole hänelle mitenkään epätavallista.
– Shy boy, Yomi selittää.
Jatkoa kuullaan yhteensä neljän biisin verran, ja keikka venähtää kokonaisuudessaan lähes kaksituntiseksi. Enemmänkin olisi mielellään kuullut, mutta jalat eivät välttämättä kannattelisi enää kovin pitkään.
Show ei sitä paitsi olisi voinut enää juuri parantua. Hittejä ja hieman vanhempaa tuotantoa painottava setti on hyvä ratkaisu ensimmäiselle kiertueelle Euroopassa, kun moni kuulija on todennäköisesti ollut matkassa jo pidempään, muttei ole kuullut livenä vielä yhtään biisiä. Vaikka tahti oli kova, Nightmaren kappaleissa on yllätyksiä ja koukkuja, jotka pääsevät intiimillä keikalla oikeuksiinsa.
– Moi moi! Bändi huutelee lähtiessään.
Kyllä siinä totisesti taivasta vilautettiin.
Eli Harju
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Äänetär loitsii äänen ja sanan voimalla – Sabrina ja Saarten tyttäret konsertoi Tampereen Laikussa
MUSIIKKI | Laulukollektiivi Sabrina ja Saarten tytärten ja lavarunoilija Nihkeen Akan Äänetär-loitsurunokonsertti yhdistelee uutta esittävää runoutta ja muinaissuomalaista loitsurunoa.
Lemminkäinen liekehti ja säkenöi, kun Tampere Filharmonia avasi 95-vuotisjuhlavuotensa
KONSERTTI | Orkesterin ja pianisti Paul Lewisin Beethoven-projekti huipentui 5. pianokonserton inspiroituneeseen tulkintaan.
Tosca myi loppuun Vaasassa – Alueoopperan voimannäyte uhkaa jäädä lajinsa viimeiseksi
OOPPERA | Vierailevat tähdet ja oopperayhdistyksen kuoro sytyttävät näyttämön liekkeihin. Kulttuurialan leikkausten takia Vaasassa ei nähdä oopperaa ainakaan neljään vuoteen.
Musiikki on mahtava voima – Vexi Salmen ennen julkaisemattomat tekstit soivat Hämeenlinnan lauluillassa
MUSIIKKI | Terveisin Vexi -lauluiltaa voi suositella kaikille, jotka haluavat hetkeksi paeta pahaa maailmaa humoristisen ja koskettavan musiikin äärelle.
