Kuvat: WSOY / Veikko Somerpuro
KIRJAT | Hanna Ryti tuntee hahmonsa ja heidän luonteensa. Kaatuminen-romaanissa tavataan itsensä kasvattaneita lapsia, joista tulee työorientoituneita aikuisia.
”Kirja on antoisa kuvaus lama-ajan lapsista, nuorista aikuisista ja heidän vanhemmistaan.”
ARVOSTELU
Hanna Ryti: Kaatuminen
- WSOY, 2025.
- 366 sivua.
1990-luvun arjessa, laman aikana, lapset ja heidän vanhempansa elivät vaikeaa aikaa. Osalla meni koko talous ja osalla käsitys toisten ongelmista.
Aikuiset eivät osaa hoitaa parisuhteitaan vaan eroavat, kun yhteisymmärrys katoaa kodista rahan mukana. Aikuiset eivät osaa kohdella lapsiaan arjen ongelmiin syyttöminä osapuolina. Vanhemmat vaativat lapsia ottamaan vastuuta itsestään ja sen varjolla jättävät heidät vaille huolenpitoa. Myös ne, jotka säästyivät menetyksiltä.
Kaatuminen (WSOY, 2025) onkin omistettu niille, joille on annettu kannettavaksi näköalattomuuden perintö, kirjailija Hanna Ryti kertoo.
* *
Kirjan tarinat alkavat aina Päijät-Hämeen Sanomien uutisilla taloudesta, eri vuosina.
Ensin ollaan vuodessa 1987, jolloin ulkomaisten lainojen arki alkoi.
Eme on koululainen, jolla on pikkuveli, äiti ja isä. Kun yritteliäs isä menettää kaiken ja aloittaa juomisen, Eme pitää huolta, ettei hänen tai pikkuveljensä tarvitse kuunnella vanhempien riitelyä.
Eme kasvaa teiniksi, isä muuttaa pois ja jatkaa ryyppäämistä ja pimeiden töiden tekemistä. Eme saa kuukautiset ja sairastaa, äiti on aina töissä. 16-vuotiaana Eme muuttaa kotoa ja aikoo rakennusmaalariksi.
* *
Syyskuussa 1990 Päijät-Hämeen Säästöpankki nostaa lainojen korkoja 13,5 prosenttia.
Heljä ei kärsi vähävaraisuudesta vaan vanhempien älyttömästä ylimielisyydestä. Raha tekee vanhemmat onnelliseksi, muttei Heljää. Hän on tavallista isokokoisempi tyttö ja epäilee olevansa lesbo. Sinitukkaisena maailmanparantajana Heljä etsiytyy kaltaistensa joukkoon ja muuttaa kotoa.
* *
Marraskuussa 1991 hallitus alentaa markan arvoa ja päästää markan kellumaan.
Timpan äiti lähtee synnyttämään ja saa toisen tyttären. Samaan aikaan isän firman kaatuu ja isä poistuu perhe-elämästä, eikä koskaan palaa.
Timpalle tärkeintä on tietokone, jolla hän osaa jo paljon asioita ja jonka ansiosta hän saa työpaikan, koulun ohella. Ikävä kyllä äiti tuo talouteen venkulan, joka ei tee mitään, määräilee ja käyttää perheen rahat ja tavarat omiin tarpeisiinsa. Lukioikäisenä Timppa poistuu kotoaan opiskelijakämppään eikä sen jälkeen juuri tapaa äitiään tai siskojaan.
* *
30 vuotta myöhemmin tarinan päähenkilöt ovat aikuisia ja jokainen omalla tavallaan yhä ongelmainen.
Eme on aikuinen yksinhuoltaja. Lapsi on tajuttomana sairaalassa, joku on pahoinpidellyt lasta ja tämä on satuttanut päänsä. Eme tuntee olevansa huono äiti ja kärsii miehistä, joihin ei voi luottaa, paitsi siihen yhteen.
Heljä on psykoterapeutti, joka yhä pohtii sukupuolista suuntautumistaan. Suurta rakkautta ei ole löytynyt. Muutamat ihan onnistuneet suhteet ovat nekin loppuneet kiihkottomasti. Heljän ongelma on, ettei hän ole saanut tarpeeksi tukea, eikä hän osaakaan muuta kuin yrittää ammattinsa kautta antaa tukea sitä tarvitseville.
Timppa on atk-tuki, tienaa ihan hyvin ja asuu itsekseen. Hänellä on mielipide kaikista ja kaikesta. Parisuhteet eivät onnistu eikä hän edelleenkään pidä yhteyttä sukulaisiinsa. Timpalle sattuu törmäys, jonka seurauksena hänen on päätettävä toimiako oikein vai ollenkaan.
* *
Kaatuminen on antoisa kuvaus lama-ajan lapsista, nuorista aikuisista ja heidän vanhemmistaan. Jos tämä kaikki olisi koskettanut taloudellisesti vain rikkaampaa osaa kansasta, olisi valtio varmasti haastettu oikeuteen.
Kirjan henkilöt pärjäävät aikuisina taloudellisesti, mutta eivät henkisesti. Sairastetaan masennusta, ollaan taitamattomia sosiaalisissa suhteissa ja muiden ihmisten kanssa elämisessä. Hoitoa ei haluta ottaa vastaan. Edes ammattilainen ei osaa hoitaa itseään, puhumattakaan muista. Vanhemmat jäävät statisteiksi lastensa elämässä.
Kirjailija tuntee hahmonsa ja heidän luonteensa. On itsensä kasvattaneita lapsia, joista tulee työorientoituneita aikuisia.
Laman tapahtumat arjessa ovat melko harvinainen aihe suomalaisessa kirjallisuudessa, vaikka siitä selvästikin riittäisi paljon tarinoita. Teatterintekijänä Hanna Ryti on osannut tehdä päähenkilöistä moniulotteisia ja uskottavia.
Maija Kääntä
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Pasi Ikonen selvisi loistavasti suunnistajana, ilman karttaakin – elämässä hän oli usein eksyksissä
KIRJAT | Marko Kantomaan Myrskyn suunnistaja on ymmärryksellä kirjoitettu kertomus rajusta todellisuudesta, johon mahtui paljon.
Sotien riehuessa Yoko Onon työ nousee arvoonsa – arviossa David Sheffin elämäkertateos
KIRJAT | Beatle-fanien hämärän vihan kohde on nyt kiitelty kuvataiteilija ja muusikko. Yli 90-vuotias taiteilija ehti vielä nähdä, lukea ja tarkistaa elämäkertansa.
Kielellisesti taidokas kauhutarina noitavainoista – arviossa Olga Ravnin Vahalapsi
KIRJAT | Olga Ravnin Vahalapsi on vahva kuvaus ihmisen pahimmista puolista.
Kiihkeä romaani rumasta aiheesta – arviossa Leila Mottleyn Yökulkijat
KIRJAT | Yökulkijat-romaanin ilmestyessä vuonna 2022 Leila Mottley nimettiin historian nuorimmaksi kirjallisuuden Booker-palkintoehdokkaaksi.