Kuvat: James Gillham / Docendo
KIRJAT | Sarah Freethyn romaani on romanttinen rakkaustarina, jonka kehyksenä on julma maailma ja moneen kertaan kerrotut juonikäänteet
”On vaikea erottua joukosta, kun kirjoittaa samasta aiheesta kuin niin monet niin pitkään.”
ARVOSTELU
Sarah Freethy: Dachaun posliinintekijä
- Suomentanut Sirpa Saari.
- Docendo, 2024.
- 368 sivua.
Dachaun posliinintekijä (Docendo, 2024) kertoo itävaltalaisen arkkitehdin Maxin ja saksalaisen kuvataitelijan Bettinan tarinan lähtien 1930-luvun alkupuolelta, kun natsit ovat jo nousussa valtaan. Max on juutalainen ja Bettina saksalainen eivätkä he ymmärrä lähteä Berliinistä hyvän sään aikaan.
Toisella aikatasolla ollaan 1990-luvulla, jolloin pariskunnan tytär ja tyttärentytär etsivät totuutta omasta taustastaan.
Etupäässä romaani on romanttinen rakkaustarina, jonka kehyksenä on julma maailma ja moneen kertaan kerrotut juonikäänteet, joista ei tämäkään teos poikkea. Hieman käsitellään myös natsien taidemieltymyksiä ja sitä, mitä he pitivät roskataiteena – enempi tätä olisi tehnyt romaanille hyvää.
Teksti on sujuvaa eikä siinä ole mitään moitittavaa, kuten ei Sirpa Saaren suomennoksessakaan, mutta jo muutaman päivän sisällä olen unohtanut sekä Maxin että Bettinan. On vaikea erottua joukosta ja jäädä mieleen, kun kirjoittaa samasta aiheesta kuin niin monet niin pitkään.
Leena Reikko
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
László Krasznahorkain tarinakokoelma kuvaa kauneuden tavoittelua – arviossa Seiobo tuolla alhaalla
KIRJAT | Mahdottomuus nähdä todella yhdistää unkarilaisen Nobel-kirjailijan kuvauksia naurettavuudessaan rimpuilevista ihmisistä.
Valkokaulusrikollisuus kukoistaa, kun sille annetaan mahdollisuus – arviossa Lilja Sigurdardóttirin Verkko
KIRJAT | Lilja Sigurdardóttir jatkaa kylmän talousrikollisuuden ja sen verkkoon joutuneen Sonjan kujanjuoksun seuraamista Islannin pankkikriisin ja tulivuorenpurkauksen jälkimainingeissa.
Rasputin heilui kuin Elon Musk ja johdatti hallitsijasuvun valtansa loppusuoralle – arviossa Rasputin ja Romanovien tuho
KIRJAT | Antony Beevorin teos risupartaisesta ja palavasilmäisestä siperialaismunkista saa lukijan hellittämään kahvoista ja tempautumaan tarinaan mukaan.
Tytön kesässä yksityinen muuttuu universaaliksi – arviossa Annie Ernaux’n Tytön tarina
KIRJAT | Jokainen on joskus ollut 17–18-vuotias. Annie Ernaux kuvaa pelkistetyllä tavallaan tytön kokemuksia samastuttavasti ja koskettavasti.