Kuvat: Suuri Kurpitsa
KIRJAT | Pauli Kallion ja Riina Sirénin kuvitettu matkakirja Roomasta sukeltaa paulikalliomaisiin vierailukohteisiin.
”Valitse jokin marginaalinen ala ja lähesty kaupunkia sen ehdoilla.”
ARVOSTELU
Pauli Kallio & Riina Sirén: Vastahakoisen matkailijan merkintöjä – Rooma
- Suuri Kurpitsa, 2024.
- 64 sivua.
Suomalaisen sarjakuvan mahdollisesti aktiivisin toimija Pauli Kallio on antanut käsikirjoittamillaan teoksilla moninaisen kuvan omasta elämästään. Vaikka Kallion kirjoittamat henkilöhahmot eivät toki ole aina yksi yhteen hänen elämästään, on niiden ajatusmaailmassa luonnollisesti paljon Pauli Kallion maailmankuvaa.
Jos Kramppeja & nyrjähdyksiä ammentaa nuorten ja vähän kypsempienkin aikuisten maailmoihinsa Kallion kohtaamista hetkistä, inspiroituu Lyhenevä kesä hänen lapsuudestaan ja Ornette Birks Makkonen DJ-työstä. Vastahakoisen matkailijan merkintöjä – Rooma (Suuri Kurpitsa, 2024) kertoo Maalaispunkin muistelmien tapaan ihan sen oikean Pauli Kallion elämää.
Matkakumppanina Rooman-reissulla Kalliolla on rakennusperinnön tutkimukseen suuntautunut arkkitehti Riina Sirén, jonka hahmotelmamaiset ja pehmeän tunnelmallisesti värittämät piirustukset kohteista ja tavatuista ihmisistä ovat matkakirjan suola. Sarjakuvaa kirjassa ei ole kuin intron pohdinnassa lentämisestä, jonka vastustaminen on yksi keskeisimpiä vastahakoisuuden syitä Kallion matkailulle.
”Valitse jokin marginaalinen ala ja lähesty kaupunkia sen ehdoilla”, on Rooman matkakirjan näkökulma. Kallion tapauksessa kiinnostuksen kohteet ovat jazz ja levykaupat, jalkapallo ja juoksu. Sirénin arkkitehtuuritausta näkyy piirustuksissa silloin kuin puitteissa on arkkitehtonista ikuistettavaa. Kallion sarjakuvista tuttu elämän eri puolien pohdiskelu ja intohimo omiin kiinnostuksenkohteisiin tuodaan lukijalle sopivan kiinnostavilla kohtaamisilla ja vierailukohteilla, samalla päähenkilöiden persoonaa ja suhdetta avaten.
Jos jotain jään kaipaamaan, niin kokonaista sarjakuvakirjaa aiheesta. Toki Kallio piirroskumppaneineen on monesti sarjakuvissaankin kertonut taustoja yksittäisille stripeille, joten dokumentaarinen matkakertomus solahtaa samaan jatkumoon. Kallion kerrontatapa on myös sen verran harjaantunutta ja elämänkatsomus itseä viehättävää, että uskoisin sen toimivan ihan romaani- tai tietokirjamuodossakin. Jopa ilman kuvitusta. Toki päiväkirjamaisten merkintöjen informatiivisuus sopii matkakirjaan, romaanissa tai sarjakuvassa kokonaisuus kaipaisi enemmän vuorovaikutusta.
Vastahakoisen matkailijan merkintöjä on sympaattinen pikkukirjanen kiinnostavien ihmisten Rooman-reissusta, josta saa paljon hyviä vinkkejä mielenkiintoisiin vierailukohteisiin mutta ennen kaikkea lämpimiä tuokiokuvia tekijöidensä elämästä.
Ilkka Valpasvuo
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Tatu Vaaskivi leimusi kuin tähdenlento – Miika Siironen kirjoittaa säkenöivästä kriitikko-kirjailijasta, jonka jälkimaailma unohti
KIRJAT | Nero ja Narkissos -elämäkerta avautuu mahtavaksi ikkunaksi 1930-luvun suomalaiseen kulttuurielämään, Tulenkantajien sukupolveen ja sen kuuluisiin edustajiin.
Lapset tappajina – arviossa Anu Kaajan Siluetinleikkaaja
KIRJAT | Anu Kaaja opetteli leikkaamaan siluetteja, jotta ymmärtäisi paremmin teoksensa hahmoja.
Matti Pesolan Horjumaton Varjonen on kunnianosoitus vaikeiden aikojen suunnannäyttäjälle
KIRJAT | Horjumaton Varjonen -kirjan luettu on helppo todeta: tämän kirjan Unto Varjonen on totta vie ansainnut.
Liiankin runsas lukuromaani – arviossa Chris Whitakerin Kaikki pimeän värit
KIRJAT | Chris Whitakerin 700-sivuisen romaanin ydin on pimeä kellari, jossa kaksi lasta kohtaa hirvittävissä olosuhteissa.