Ryôkanin runoutta kokoava Huoletta ja hölmönä -kokoelma on helppo johdatus zen-runouden maailmaan

02.04.2022
Huoletta ja hölmönä

Hokusai: Fuji-vuori (n. 1830).

KIRJAT | Zen-mestari Ryôkanin tekstejä sisältävä teos on kokoelma vanhoja ja uusia Kai Niemisen suomennoksia. Runoissa korostuvat yksinkertaisen elämän ilot.

”Basamin ja parin muunkin toimijan pyrkimys julkaista itäaasialaisen kirjallisuuden klassikoita, buddhalaista ajattelua ja haikua on kulttuurisen avartumisemme kannalta välttämätöntä.”

ARVOSTELU

4 out of 5 stars

Ryôkan: Huoletta ja hölmönä

  • Suomentanut Kai Nieminen.
  • Basam, 2022.
  • 195 sivua.
Osta kirja tai kuuntele sitä ääni­kirja­palveluista, tuet samalla Kulttuuri­toimitusta!
Adlibris BookBeat Nextory Storytel

Ryôkan (1758–1831, ennen nimen muutosta Eizô Yamamoto) on yksi arvostetuimmista japanilaisista zen-runoilijoista. Maailman taakseen jättänyt ja munkiksi ryhtynyt virkamies oli jo elinaikanaan eräänlainen julkkis, joka rasittui perässään juoksevista runojen ja nimikirjoitusten anelijoista.

Toisaalta hän viihtyi seurassa ja vuorotteli koko elämänsä ajan hiljaisen erakkouden ja kaupungeissa kerjäämisen välillä. Hän oli suosittu vieras ihmisten ilmoilla, sillä hän toimi usein sovittelijana perheiden välisissä kiistoissa. Hänen runoistaan näkyy tietoisuus tunnettuudesta ja ristiriitainen suhtautuminen maineeseen.

Temppelielämän Ryôkan oli jättänyt protestina: hänen kotitemppelinsä apotti Gentô Sokuchû pyrki karsimaan heidän edustamansa sôtô-koulukunnan zenbuddhalaisuudesta ”ulkomaisia elementtejä”, kuten kôan-kirjallisuutta. Ryôkanin protesti näyttäytyy jälkisilmin katsottuna varsin perustellulta ja Sokuchûn pyrintö ideologisesti virittyneeltä, erityisesti kun ottaa huomioon koko zenin tulleen Japaniin Kiinasta – tämä ei ole ensimmäinen eikä viimeinen kerta, kun Itä-Aasiassa on tehnyt tiukkaa tunnustaa kulttuurien keskinäisten vaikutteiden merkitys. Luostarista lähtemisen jälkeen Ryôkan vietti elämästään merkittävän osan kulkijana. Vaeltava elämä heijastuu runoilijan teksteistä.

Ryôkanin runoista on julkaistu suomeksi suosittu kokoelma Suuri hupsu (Basam, 2012), josta on otettu yhteensä neljä loppuunmyytyä painosta. Jälleen yhden lisäpainoksen ottamisen sijasta kustantamo on tällä erää panostanut pakan sekoittamiseen. Huoletta ja hölmönä (Basam, 2022) sisältää japanilaisen kirjallisuuden suomentajamestari Kai Niemisen uuden valikoiman zen-munkin mietteitä ja runoutta. Joukossa on niin Niemisen aiemmin kääntämää materiaalia Suuresta hupsusta kuin ennestään suomentamattomia kirjoituksia.

Ryôkan on ”helppo” lähtökohta zen-ajattelun maailmaan. Kun hänen tekstejään vertaa esimerkiksi Basamin julkaisemiin muihin suomennettuihin zen-teoksiin, Ryôkan puhuu lukijalle läheltä. Joku kiinalaisen – ja mahdollisesti täysin keksityn – Hanshanin (eli kenties n. 800-luvulla) kaltainen mystisempi hahmo kommunikoi abstraktimmin, sumuverhon takaa.

Mysteeri ei johdu vain ajallisesta etäisyydestä. Moni zen-kokoelma sisältää sen verran ankarammin konventionaalisia ratkaisuja, logiikkaa ja jopa koko maailman hahmotuskykyä kyseenalaistavaa ajattelua, että suora sukellus voi olla liian kylmää kyytiä. Ryôkan on tähän verrattuna petollisen yksinkertainen ja helppo lukea. Hänen runoutensa ei kuitenkaan muistuta länsimaisiin tarpeisiin sovellettua, helppojen vastausten new age -höpöhöpöä vaan kyse on zenille luonteenomaisesta ristiriitaisuuksien ja mahdottomuuksien amalgamaatiosta.

Runoilijan säkeissä vuorottelevat mystiikka, maallinen melankolia ja yksinkertaiset riemut. Vaikeampikin buddhalainen ajattelu avautuu luultavasti ummikolle näin helpommin. Teos on jaettu useaan osioon, joita ei sen kummemmin selitetä. Runojen sisällöstä ja lukujen otsikoista saa suhteellisen hyvin selvää, millainen logiikka on ollut Niemisen temaattisen jaottelun takana.

Esimerkiksi osastosta Asetuin asumaan kiireettömyyteen löytyy kuvauksia lapsista ja ystävien kanssa vietetyistä joutilaista hetkistä.

”Sirkat sirittävät kovin meluisasti, / kulotustulen valossa ympäristön voi vielä erottaa. / Tämä ei muistuta kaupungin yötä, / jossa kalistetaan kapuloita merkiksi hetkien kulumisesta. / Täällä poltetaan oksia koko pitkä yö, / maalaiset keskustelevat vailla taka-ajatuksia. / Sanon teille, maineikkaat oppineet: / kun tulette tänne, älkää halveksiko vilpittömyyttä.”

Toisaalta osastossa Hetki on nopea kaivataan edesmenneitä suorasukaisella paatoksella:

”Vanha hauta – missä se oikein on? / Ruoho rehottaa kevätauringossa. / Muinoin kuljin Kaitajoen rantaa / mieli palaen halusta päästä tapaamaan sinua. / Vanhat ystävät ovat jo poissa, / kaupunki on muuttunut aivan toisenlaiseksi. / Elämä on totisesti kuin unta, / käännän pääni, näen: takana on kolmekymmentä vuotta.”

Nieminen toteaakin esipuheessaan riemun ja melankolian vuorottelevan Ryôkanin runoudessa taajaan. Ryôkan tuntui rakastavan nuoruutta mutta hyväksyvän vanhenemisen taakan. Matkoilla kohdattujen lapsien kanssa käydyistä pallopeleistä ja juopotteluista tienlaidalla istuvien maamiesten seurassa siirrytään pohdintoihin ruohokattoisen majan yksinäisyydestä.

* *

Zen-runous on tällaista parhaimmillaan. Se kahmaisee jopa sentimentaalisesti maailman ja tunnustaa mahdottomuuden irrottautua siitä samalla kun pyrkii järjestelmällisesti hylkäämään intohimot. Koko viehätys piilee yksinkertaisen suuruudessa, ajatustoiminnan pysähtymisen ja suoran kokemisen tarjoamassa kahleiden katkeamisessa. Asiat ikään kuin asettuvat niille valmiiksi laitettuihin uomiin, käsitteet ja esineet järjestykseen, joka käy järkeen, vaikka hylkää kategorisoinnit.

”Istun vastapäätä, sinä olet vaiti; / miten syvä merkitys vaikenemisellasi on. / Laukku on tyhjä, kirjat lojuvat lattialla; / sade piiskaa luumupuuta säleverhon takana.”

Basam Booksin ja parin muunkin toimijan pyrkimys julkaista aasialaisen kirjallisuuden klassikoita, buddhalaista ajattelua ja itämaista runoutta suomeksi on kulttuurisen avartumisemme kannalta välttämätöntä, erityisesti itä- ja eteläaasialaisten kulttuuripiirien merkityksen lisäännyttyä maailmanpolitiikan näyttämöillä viime vuosikymmeninä voimakkaasti. Useammankin niin menneisyydestä kuin tulevaisuudesta kiinnostuneen ihmisen soisi tutustuvan näihin julkaisuihin ja hylkäävän mahdolliset ennakkoluulonsa niistä luontaistuotteiden tuoksuisena ”hippikamana”.

Internet ei voi yksin kertoa meille itäisen Euraasian sekä Etelä- ja Kaakkois-Aasian kulttuurien ajattelun perusteista, jos minkään muunkaan. Pääsääntöisesti englanniksi kirjoittavassa ja lukevassa maailmassa väärinymmärrykset pulpahtavat esiin valtavirran uutisoinnissakin ja siten vääristävät kollektiivista ymmärrystä.

Eurooppalaisen silmiin osuu vierasta ymmärtämään pyrkivien ulkomaalaisten – usein amerikkalaisten – tekstejä Aasiasta, ei aasialaisten omia ajatuksia. Ammattimaisten kääntäjien koostamat valikoimat voivat avata edes hiukan enemmän ovia länsimaisen perinteen ulkopuolelle ja ennen kaikkea pakottavat näkemään toisin ei vain sen mitä voi ajatella vaan miten.

Mikko Lamberg

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua