Romaani siitä, kuinka ihmistä kesytetään – arviossa Camilla Sosa Villadan Kesytysteoria

Kuvat: S&S / Catalina Bartolomé

Argentiina suhtautuu Eurooppaan hieman samalla tavoin kuin Ruotsi Suomeen. Elämänpiiri on toisaalta samanlainen, eikä sen ymmärtäminen ole erityisen vaikeaa, mutta samalla todellisuudet eroavat sen verran toisistaan, että syntyy tuoreita näkökulmia.

Argentiinalaisesta kirjallisuudesta tunnetaan Suomessa ennen muuta Jorge Luis Borges, Julio Cortázar ja Ernesto Sabato. Uudempia tuttavuuksia on Camila Sosa Villada, jolta on nyt saatavissa toinen suomennos, Kesytysteoria (suom. Emmi Ketonen; S&S, 2026).

Romaanin alkusivuilla lukija tuntee olevansa karusellin kyydissä. Päähenkilönä olevan näyttelijän seksikumppanit vaihtuvat taajaan tahtiin ja aktit seuraavat nopeasti toisiaan. Jossain vaiheessa meno kuitenkin rauhoittuu, ja kirja alkaa muistuttaa perhe-elämän kuvausta.

Sosa Villadan kirjan äärellä lukija joutuu kenties varmistamaan, mistä on kyse, kun päähenkilön sanotaan olevan travesti. Suomenkielinen Wikipedia ei tunne sanaa, mutta tekoälyn mukaan sillä kuvataan yleensä henkilöä, joka pukeutuu ja esittää toista sukupuolta viihteessä tai esityksissä. Samalla kerrotaan, että Latinalaisessa Amerikassa sanaa käytetään myös ihmisistä, jotka miehiksi syntyneinä elävät naisellisessa roolissa, mutta eivät välttämättä identifioidu transnaisiksi.

Nämä selitykset auttavat lukijaa, mutta toisaalta ne ovat tikapuut, jotka voi heittää menemään, kun on selvinnyt alusta. Ihmiset kaikkine tunteineen ja rooleineen ovat lopulta hyvin samanlaisia saamistaan leimoista huolimatta. Tämän vuoksi ihmistä myös kesytetään hänen sosiaalisissa suhteissaan.

* *

Kirja näyttää, että perhesuhteet voivat olla tärkeitä myös ihmisille, joiden voisi luulla elävän perinteisten perhesuhteiden ulkopuolella. Kuvaavaa on, että henkilöhahmojen nimet eivät ole kirjassa oleellisia. Sen sijaan on puolisoita, isiä, äitejä, tyttäriä, poikia, anoppeja ja appeja.

Puhutaan usein myös kälystä, tämä sanahan on tyystin hävinnyt suomalaisesta nykykirjallisuudesta ja myös arkikielestä. Olisi ollut kiinnostavaa nähdä, olisiko suomentaja käyttänyt aviomiehen sisarta ilmaisevaa sanaa nato, mutta se jäi näkemättä, koska tätä sukulaissuhdetta kirjassa ei ollut.

Vanhemmilta saatu hyväksyntä on aina tärkeää. Niinpä romaanin päähenkilö miettii isäänsä. Kahteen lauseeseen tiivistyy paljon: ”Hän olisi voinut vanheta onnellisena tietäen tuollaisen tyttären elävän tässä maailmassa. Jos vain tytär olisi ollut tytär syntymästään saakka.”

Kaikkiaan kirjan kuvaama perhemaailma on surullinen. Siitä puuttuvat lähisuhteisiin monesti liittyvät verikauhut, mutta romaanin kaikki aikuiset ovat orpoja toisilleen.

Kesytysteoria osoittaa, että sukupuolivähemmistöjen lähisuhteet ovat toisaalta samanlaisia kuin valtaväestön, mutta toisaalta on sävyeroja, jotka avaavat lukijalle uusia näkökulmia; vähän niin kuin Argentiina suhtautuu Eurooppaan ja Ruotsi suhtautuu Suomeen.

Arto Köykkä

* *

♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️

Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa. 

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua