Denise Rudbergilta on luvassa vielä ainakin kolme Jidhoff-tarinaa. Kuva: Anna-Lena Ahlström
KIRJAT | Denise Rudbergin juristihahmo ratkoo Seitsemän syytä kuolla -kirjassa Tukholman hienostopiirien henkirikoksia pienen uskollisen tiiminsä kanssa. Dekkarisarjan päähenkilöksi hän on yllättävän vanha nainen.
”Kirjailija Denise Rudbergillä on ihmeellinen kyky nostaa esiin yhteiskunnallisesti tärkeitä rankkoja aiheita niin, että kukaan ei ahdistu.”
ARVOSTELU
Denise Rudberg: Seitsemän syytä kuolla
- Suomentanut Anu Koivunen.
- Into Kustannus Oy, 2021.
- 264 sivua.
Marianne ei ole poliisi vaan juristi ja syyttäjänsihteeri, ja nyt hän saa ylennyksen tiiminsä tutkinnanjohtajaksi. Tämä kuusikymppinen leskirouva nauttii rikostutkija Torsten Ehnin ja konstaapeli Augustin Madridin varauksetonta luottamusta ja arvostusta. He ovat jo pitkään tehneet töitä Mariannen suuren porvariskodin kirjastohuoneessa irti muusta poliisiorganisaatiosta, koska heille tulevat tapaukset vaativat erityistä hienovaraisuutta ja tietojen varjelua median valvovalta silmältä.
Seitsemän syytä kuolla (Into, 2021) on jatkoa kirjoille Yksi tappava syrjähyppy, Toinen toista pahempi, Kolmen kohtalokas leikki, Neljä kertaa kosto, Kun kello lyö viisi ja Kuuden metrin syvyydessä.
Tässä vaiheessa Marianne Jidhoff -sarjaa me jo tiedämme, kenestä puhutaan, kun Nina soittaa, Sigrid valitsee hameen, Pederin takki on naulakossa tai Harry poikkeaa yläkerrasta. Mariannen lapset ja vanha isä ovat aina läsnä jossakin taustalla, kuten myös hänen syyttäjämiehensä Hans, joka on saanut uskottomuudesta ja piittaamattomuudesta rangaistuksensa kuolemalla syöpään.
Seitsemännessä osassa saamme seurata Mariannen lääkärin määräämää kuntokuuria. Ikuisesti kollegaansa ihastunut Torsten Ehn ryhtyy ”neiti Jidhoffin” valmentajaksi, ja niinpä Marianne ylittää itsensä raahautumalla kuntosalille ja jopa juoksulenkille vuosikymmenten tauon jälkeen. Torstenia lempeämpää koutsia tuskin on, sillä hän suosittelee kuntoilun palkinnoksi iltaisin suklaata ja punaviiniä, jotta elämä ei menisi liian totiseksi touhuksi.
Mariannea ei tarvitse kahta kertaa kehottaa lempipaheidensa pariin. Lisäksi hän tietysti sauhuttelee liesituulettimeen tuttuun tapaansa muka salaa kaikilta.
Tiimi siirtyy uusiin työtiloihin
Mariannen omistama kokonainen kerrostalo keskellä Tukholmaa teettää aina hiukan päänvaivaa. Nyt hän on tilannut remontit omassa asuinkerroksessaan kahdelle unelmavuokralaiselle: toimistohuoneisto tiimille ja luksusasunto Torstenille, jolla ei olisi varaa ostaa Östermalmilta kellarikoppiakaan.
Työ työnä ja vapaa-aika vapaa-aikana, päättelee käytännöllinen Marianne ja opettelee kiertämään ulkokautta työpaikalleen naapurikadun puoleisesta sisäänkäynnistä.
Kaiken puuhastelun, kahvittelun, leivosten jonottamisen ja konvehtiostosten lomassa ratkotaan aina mitä vakavimpia rikoksia.
Tällä kertaa vuorossa on koko Ruotsin rakastaman, entisen NHL-pelaajan epäselvä kuolema. Taustalta paljastuu traaginen tapahtumasarja, joka paljastaa, miten kodin seinien sisäpuolella tapahtuva henkinen ja fyysinen väkivalta noudattaa samaa kieroutunutta kaavaansa kaikissa yhteiskuntaluokissa.
Marianne nauttii neitielämästään
Kirjailija Denise Rudbergillä on ihmeellinen kyky nostaa esiin yhteiskunnallisesti tärkeitä rankkoja aiheita niin, että kukaan ei ahdistu. Lukija kestää kohdata elämän raadollisuuden ilman painajaisunia, kun kerran Marianne ja hänen työkaverinsa tutkivat hyväntuulisina hienostoravintolan ruokalistaa, vaikka olisivat hetki sitten kohdanneet palasiksi hakatun uhrin sairaalassa.
Tiimin uudet jäsenet Luka Torin ja Veronica Benson ovat nuoria lupauksia turvallisuuspoliisista. He keskittyvät toimistotöihin ja jäävät ainakin vielä alkuperäisen kolmikon ulkopuolelle.
Mariannen miesystävän Clauden tuskin kannattaa olla huolissaan siitä, että Torsten pyörii nyt talossa kaiket päivät ja yöt. Marianne rakastaa itsenäistä elämäänsä niin paljon, ettei taatusti ole valmis luopumaan vapaasta neitielämästään.
Sentään pari viikkoa hän aikoo nyt viettää isoäitielämää mutta kohtuudella senkin apujoukkojen turvin vanhalla perhehuvilalla. Sitten Nina-tytär pikkulapsineen palaakin taas sopivan etäälle Berliiniin.
Kolme uutta Jidhoff-tarinaa tulossa
Kirjaa voi suositella lämpimästi paitsi kevyiden dekkareiden ystäville myös kaikille, jotka haaveilevat kuntoilun aloittamisesta tai epäilevät yhtään sitä, etteikö kuusikymppinen voisi elää täysillä.
Denise Rudberg on kertonut Suomen dekkariseuran Ruumiin kulttuuri -lehden haastattelussa vuonna 2015, että hän teki Mariannesta tarkoituksella 55-vuotiaan jo ensimmäiseen kirjaan, koska keski-ikäisille ja sitä vanhemmille naisille on luotu todella vähän roolihahmoja.
Me Marianne Jidhoffin ihailijat voimme odottaa turvallisin mielin vielä ainakin kolmea kirjaa. Åtta steg bakom ilmestyi Ruotsissa vuonna 2018 ja Under nio nätter vuonna 2019. Kun sarjan kymmenes osa Tio grisar nere ilmestyi, se oli marraskuussa 2020 Ruotsin myydyin kirja.
Olen niitä dekkariahmatteja, joiden on vaikea muistaa kirjojen nimiä, mutta haluan ehdottomasti lukea kaiken aikajärjestyksessä. Niinpä olen kiitollinen Rudbergin nimeämislogiikasta samaan tapaan kuin jo 1980-luvulta asti Sue Graftonin aakkossarjasta A niin kuin alibi, B niin kuin Beretta jne.
Jos päätät aloittaa Jidhoff-tarinat alusta, hanki samalla myös kakkososa. Kaksi Jidhoffia hotkaisee samassa ajassa kuin yhden perusdekkarin.
Marita Salonen
* *
Denise Rudberg
- Syntynyt 1971.
- Opiskellut elokuvaa ja dramaturgiaa New Yorkissa.
- Asuu Tukholmassa perheensä kanssa.
- Vierailee usein Suomessa.
- Myynyt yli neljä miljoonaa kappaletta Marianne Jidhoff -kirjoja.
- Kirjoittaa historiallista romaanisarjaa nuorten naisten tärkeistä tehtävistä toisessa maailmansodassa. Tästä Liittolaiset-sarjasta on suunnitteilla tv-tuotantoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
”Ihanan maksimaalinen” – Harri Henttisestä kasvoi Vesilahden kirkkoherra ja nyt jo puolen Suomen tuntema KirkkoHarri
KIRJAT | Miia Siistonen näyttää, miten julkkiselämäkerta kirjoitetaan oikein: vetävästi, humoristisesti, kohdetta silottelematta mutta häntä kunnioittaen ja avaten ajattelun rajoja.
Niilo Teerijoki muistelee kansakoulunopettajan uraansa Aunuksen Karjalassa – arviossa Uskon ja toivon aikoja
KIRJAT | Kotiseutuneuvoksen puolen vuosisadan takaisissa käsikirjoituksissa kuvataan kolmea kouluvuotta Itä-Karjalan kylissä loppusyksystä 1941 kesään 1944.