Seppo Kangaspunta. Kuva: Matti Kuusela
KIRJAT | Jokaisen journalistin, opettajan ja aloille aikovan kannattaa lukea Seppo Kangaspunnan kirja luottamuksen jälkeisestä ajasta.
”Sivistys tulisi palauttaa yhteiskunnan ja ihmisten henkiseksi voimavaraksi.”
ARVOSTELU
Seppo Kangaspunta: Tulkitusti totta – Luotettava tieto huomion markkinoilla
- Warelia, 2026.
- 405 sivua.
Seppo Kangaspunnan uusimman tietokirjan julkistamistilaisuudessa kirjailijan kotikaupungin Nokian Kulttuuri- ja kirjastotalo Virrassa virisi harvinaisen vilkas keskustelu.
Tulkitusti totta -teos (Warelia, 2026) osuu totisesti ajan hermoon – suurin osa ihmistä tai ainakin meistä nokialaisista tuntuu olevan täysin kuutamolla valeuutisten jälkeisessä ajassa. Tai itse asiassa olemme siirtyneet luottamuksen jälkeiseen aikaan.
Mihinkään tietoon ei enää voi luottaa.
Vai voiko sittenkin? Ainakin Kangaspunta tuntuu uskovan painettuun sanaan ja tutkittuun tietoon – Tulkitusti totta teoksessa on 1 131 lähdeviitettä.
En ole aiemmin vastaavaan törmännyt. Jokaisen journalistin, opettajan ja aloille aikovan kannattaa lukea kirja, pelkästään tiedon takia.
Pelkästään tiedon?
Nimettömäksi jäänyt yläkoulun opettaja käytti julkistamistilaisuudessa erinomaisen kiinnostavan puheenvuoron. Hänen mukaansa tieto ei enää kiinnosta oppilaita pätkääkään.
Tiedosta on tullut heille vain välinearvoa eli siitä pitää olla välitöntä hyötyä – saa kokeista paremmat arvosanat, pääsee opiskelemaan parempaan oppilaitokseen ja saa sitä kautta paremman ammatin ja enemmän rahaa eli kalliimman auton.
Visio on niin kylmäävä ja kyyninen, että tekisi mieli väittää vastaan. Ja sitä yrittää Tulkitusti totta -kirjakin kaikin voimin tehdä. Kangaspunnan mielestä vain sivistys voi pelastaa totuuden ja palauttaa luottamuksen.
Ja näin tapahtuu, kunhan jaksamme (ja osaamme) lukea.
”Sivistys tulisi palauttaa yhteiskunnan ja ihmisten henkiseksi voimavaraksi. Suomalaisia pidettiin aikanaan lukevana kansana, mutta lukuinto ja -taito on laantunut. Sivistys, lukutaito ja tietämys kulkevat käsi kädessä.”
Niinpä. Mutta kuinka se tehdään, kun (kaiken aikaa katoavissa) kirja-arvioissakin kiinnostavinta ovat tähtien määrät?
* *
Seppo Kangaspunta on toimittaja, yhteiskuntatieteiden tohtori, mediatutkija ja vaari. Ei siis ihme, että hän korostaa medialukutaitoa, faktan tarkastusta, lähdekritiikkiä. Itse en niiden varaan laskisi paljoakaan – myös faktoilla johdetaan harhaan ja niiden ”tarkistamisesta” on tehty viimeinen sana ja viisaus.
Näin ei ole. Oikaisut ovat hyvä esimerkki. Tutkimuksissa (!?) on todettu, että oikaisut voivat usein vahvistaa vääriä tietoja!
Kangaspunta siteeraa politiikan tutkija Emily Thorsonia, jonka mukaan uskomme herkästi ensimmäisen kerran kuulemamme tai lukemamme asian ja pidämme siitä kiinni. Kyseessä on niin sanottu takaiskuefekti – tiedon korjaaminen voi jopa vahvistaa vääriä uskomuksia.
Amerikkalaiset tutkijat Brendan Nyhan ja Jason Reifler löysivät tämän efektin tutkiessaan yhdysvaltalaisten käsityksiä Irakin joukkotuhoaseista. Juuri media sai tiedoillaan eli valheillaan aikaan sen, että Irakiin hyökättiin tuhoamaan kemiallisia aseita, joita maassa ei ollut ikinä ollutkaan.
Tulkitusti totta -teos julkaistiin Nokian Kulttuuri- ja kirjastotalo Virrassa. Kuva: Matti Kuusela
* *
No hyvä. Käynnissä on siis meiltä lupaa kysymättä median murros. Antti Vihma on ilmaissut asian hyvin selvästi teoksessaan Totuuden jälkeen – Miten media selviää algoritmien ja paskapuheen aikana (2018).
”Internetin ja median piti yhdistää ihmiset ja vahvistaa kansanvaltaa, mutta toisin kävi. Länsimaisia yhteiskuntia pirstova polarisaatio syvenee. Terve informaatioympäristö, liberaalin demokratian keskeinen toimintaedellytys on uhattuna.”
Markus Tiittula ilmaisee sen näin:
”Kaiken kanssakäymisen pohjalla olevan luottamuksen peruskallion murskaaminen on kuitenkin populistien ja autoritaaristen johtajien toive, sillä ilman tätä luottoa ja ymmärrystä yhteisistä faktoista heidän valheensa näyttävät yhtä hyviltä kuin toisten tosiasiat.”
Donald Trump nousee tietysti suurimmaksi syylliseksi. Mielestäni hän alkaa olla jo vähän liian suuri ja helppo syntipukki; kaikki tietävät, että hän valehtelee, se on fakta.
Jos meillä Yle ja Sanoma alati muistuttavat asiantuntijoiden suilla, että jatkuva taloudellinen kasvu on ainoa hyvinvoinnin takaaja ja asevarustelu ainoa keino puolustaa isänmaata, olemme jo hyvin vaarallisen valheen äärellä.
Jatkuva taloudellinen kasvu johtaa ympäristökatastrofiin ja asevarustelu kolmanteen maailmaansotaan.
Nämä ovat faktoja.
* *
Kangaspunta tuntuu vahvasti uskovan faktan tarkistukseen totuutta puolustavana voimana. Itse vähän epäilen. Mitä tarkemmin ja varmemmin faktat on tarkistettu ja varmistettu, sitä helpompi niillä on valehdella.
Eihän fakta, loppujen lopuksi, ole muuta kuin sana.
Muutama vuosi sitten Kangaspunnalta ilmestyi omakustanteena lastenkirja Maailman Tappiin asti – Ketsupin ja Pokkuksen meriseikkailu (2023).
Jotenkin Ketsupin ja Pokkuksen meriseikkailu herättää minussa enemmän uskoa tulevaan kuin 1 131 faktantarkistajaa.
Matti Kuusela
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kylvö on kiehtova kirja mullasta, vallasta ja huomispäivän ruoasta
KIRJAT | Finlandia-ehdokas onnistuu siinä, missä keskustapuolue ja imagomarkkinoijat ovat epäonnistuneet: ruoantuotanto ja maatalous muuttuvat kiehtovaksi maailmaksi.
Mistä katoaminen alkaa – arviossa Sanni Isometsän Katoamiskertomus
KIRJAT | Finlandia-ehdokkaaksi nostettu Katoamiskertomus on tarina miehen kuolemasta sellaisena kuin kirjailija sen valitsee kertoa.
Yhteiskunnan kannalta elintärkeää asiaa demokratiasta – arviossa Mureneeko oikeusvaltio?
KIRJAT | Toivottavasti Jukka Kekkosen teos ei ole niitä kirjoja, joista muutaman vuoden kuluttua sanotaan, että kunpa olisimme lukeneet sen ja ymmärtäneet.
Pietarin kaupungin hurmaama Erkka Mikkonen joutui pettymään pahasti – arviossa Homona Putinin Venäjällä
KIRJAT | Läntisen Venäjän miljoonakaupunki Pietari tuli 2000-luvulla tutuksi suurelle joukolle suomalaisia. Yksi kaupunkiin kotiutuneista oli Erkka Mikkonen, josta tuli Yleisradion kirjeenvaihtaja Moskovaan.