Kuva: Gummerus
KIRJAT | Ei ole hääviä olla keski-ikäinen. Pasa ja Atpo kertovat tuoreimmassa kirjassaan, miksi.
”Helppo muistisääntö: jos asia on kiva ja jännittävä, olet siihen liian vanha.”
ARVOSTELU

Pasa & Atpo: Eniten vituttaa keski-ikä
- Gummerus, 2024.
- 251 sivua.
Tuttavallisesti nimillä Pasa ja Atpo esiintyvät kirjoittajat ovat julkaisseet lukuisia vitutusteemaisia teoksia. Monelle miehet lienevät tulleet tutuiksi City-lehden kolumnisteina vuosina 2008–2012, mutta ura alkoi jo kesällä 2007 Eniten vituttaa kaikki -blogista. Saman niminen esikoisteos julkaistiin alkuvuonna 2008.
Kaikki ihmiset ovat huumorintajuisia, mutta huumorintajuja on kovin monenlaisia. Aluksi ajattelin, että Eniten vituttaa keski-ikä (Gummerus, 2024) ei ole kovin hauska, mutta kyllähän teoksen teksti sitten kuitenkin useassa kohtaa hymyilytti. Miesten huumori on välillä melko roisia ja paikka paikoin sysimustaa.
Arvioin kirjaa ennen kaikkea hauskuuden tai viihdyttävyyden kannalta, mutta onhan se toki myös vertaistuellinen meille, joille Twixit ovat Raidereita. Jotkin kirjan humoristisesti esitellyt keski-ikäisyydellisyydet ovat niin tosia ja omakohtaisesti koettuja, että melkein itkettää. Mutta on lohdullista huomata, että moni muukin keikkuu samassa veneessä keski-iän armottomassa aallokossa.
Ennen kaikki oli paremmin
”Sen pohtiminen, ’vieläkö tähän aikaan voisi juoda kupin kahvia’.
Kyllä näemmä keski-ikäinenkin voi elää vaarallisesti!”
Nuoruus on auttamatta takana ja edessä siintää vain yhä etenevää rapistumista ja muuta kurjuutta. Hetkittäin kirjan sanoma alkaa lähes ahdistaa surkeuden kuvaamisellaan.
Keski-ikäistymiseen kuuluu luonnollisestikin myös niin sanottu kärryiltä putoaminen.
”Kärryiltä putoamisen tunnusmerkistö alkaa täyttyä, kun henkilö ensimmäisiä kertoja toteaa, että ’ei tajua enää nykymenoa’ tai ’ymmärrä nuorison villityksiä’. Tai kun hän yrittää tehdä jotakin itselleen uutta (muille vanhaa), eikä siitä tule hevon helvettiä.”
Keski-ikäisyyttä tarkastellaan kirjassa monista eri vinkkeleistä: keski-ikäinen tarkastelee itseään sekä maailmaa ja keski-ikäistä tarkastellaan muiden silmin. Tarkastelussa on muun muassa pukeutuminen. Keski-ikäisestä ihmisestä saattaa kuoriutua esimerkiksi merinovillan mahtavuuden ylistäjä.
”Emme yritä argumentoida asiaasi vastaan, mutta muistatko elämässäsi jo kauan sitten ohi kiitäneen ajan, jolloin ristiselän suojaaminen viimalta ei ollut aivan näin korkealla prioriteeteissäsi?”
Viihdyttävää luettavaa keski-ikäisiltä keski-ikäisille
”Kyllä, TikTok ja Tiktak ovat nuorisoilmiöitä ja kuulostavat vähän samanlaisilta, ihan hyvä yritys, mutta niillä on saatana neljännesvuosisata eroa.”
Ymmärrän, että kun kirjan nimi on Eniten vituttaa keski-ikä ja teos kuuluu Pasan ja Atpon ”vitutuskirjasarjaan”, kiroilu kuuluu tyyliin, mutta silti – kenties keski-ikäisyydestäni johtuen – kirosanojen ylenpalttinen viljely tuntuu jonkin verran raskaalta. Jossain tilanteessa kirosanakin voi olla hauska, mutta läheskään aina se ei ole.
”Käyryydestään” huolimatta Pasalla ja Atpolla on myös ihan raikkaita näkemyksiä, vaikka nämä näkemykset tietysti esitettään nuoremman ihmisen näkökulmasta. Vaivihkaa he kuitenkin kannustavat ihmisiä olemaan keräämättä krääsää ja liputtavat avarakatseisuuden puolesta.
Ja minusta kirja siis on paikoitellen myös ihan hauska, mutta huumorintajullisesta suuntautumisesta riippuen se voi olla jonkun toisen mielestä myös ratkihauska tai ei nimeksikään hauska. Niin tai näin, uskon, että jotakin tuttua jokainen keski-ikäinen siitä löytää.
Sari Harsu
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
László Krasznahorkain tarinakokoelma kuvaa kauneuden tavoittelua – arviossa Seiobo tuolla alhaalla
KIRJAT | Mahdottomuus nähdä todella yhdistää unkarilaisen Nobel-kirjailijan kuvauksia naurettavuudessaan rimpuilevista ihmisistä.
Valkokaulusrikollisuus kukoistaa, kun sille annetaan mahdollisuus – arviossa Lilja Sigurdardóttirin Verkko
KIRJAT | Lilja Sigurdardóttir jatkaa kylmän talousrikollisuuden ja sen verkkoon joutuneen Sonjan kujanjuoksun seuraamista Islannin pankkikriisin ja tulivuorenpurkauksen jälkimainingeissa.
Rasputin heilui kuin Elon Musk ja johdatti hallitsijasuvun valtansa loppusuoralle – arviossa Rasputin ja Romanovien tuho
KIRJAT | Antony Beevorin teos risupartaisesta ja palavasilmäisestä siperialaismunkista saa lukijan hellittämään kahvoista ja tempautumaan tarinaan mukaan.
Tytön kesässä yksityinen muuttuu universaaliksi – arviossa Annie Ernaux’n Tytön tarina
KIRJAT | Jokainen on joskus ollut 17–18-vuotias. Annie Ernaux kuvaa pelkistetyllä tavallaan tytön kokemuksia samastuttavasti ja koskettavasti.




