Nato, Venäjä ja Ukrainan sota: miten käy suomalaisten onnellisuudelle? Arviossa Olli Rehnin Onnellisten tasavalta

31.03.2022
Näyttökuva 2022 03 31 kello 10.25.05 kopio

Kuvat: Veikko Somerpuro / Docendo

KIRJAT | Joka viides suomalainen on juuri nyt sitä mieltä, että Olli Rehn olisi hyvä valinta seuraavaksi Suomen tasavallan presidentiksi. Onnellisten tasavalta on pitkän linjan poliitikon ja virkamiehen välitilinpäätös.

ARVOSTELU

4 out of 5 stars

Olli Rehn: Onnellisten tasavalta – Esseitä Suomesta

  • Docendo, 2022.
  • 380 sivua.
Osta kirja tai kuuntele sitä ääni­kirja­palveluista, tuet samalla Kulttuuri­toimitusta!
Adlibris BookBeat Nextory Storytel

Joka viides suomalainen on juuri nyt sitä mieltä, että pitkän linjan poliitikko ja virkamies Olli Rehn olisi hyvä valinta seuraavaksi Suomen tasavallan presidentiksi. Tämä selvisi tuoreessa Taloustutkimuksen presidenttikyselyssä.

Vielä toistaiseksi Olli Rehn työskentelee Suomen Pankin pääjohtajana ja täyttää pyöreät 60 vuotta. Paljon onnea! Onnittelut Rehn ansaitsee myös siitä, että synttärin kunniaksi julkaistaan hänen uusin kirjansa Onnellisten tasavalta – Esseitä Suomesta (Docendo, 2022).

Teokseen kootuissa kirjoitelmissa koetetaan avata, mitä suomalaisten onni pitää sisällään. Näkökulma on luonnollisesti kirjoittajan oma, ja sen pohjana on neljän vuosikymmenen mittainen taival toinen toistaan tärkeämmillä näköalapaikoilla.

Kyseessä ei ole muistelmateos. Kirjoittaja kertoo, että sellaisen aika ei ole nyt. Edessä on vielä työelämää elettävänä, kuten hän toteaa. Olli Rehn ei ole 60-vuotiaana valmis jäämään eläkkeelle eikä muistelemaan menneitä. Olkoon sitten välitilinpäätös!

Olli Rehn koukuttaa lukijansa kertomalla aluksi varsin paljon yksityiskohtia omasta suvustaan, lapsuudestaan ja nuoruudestaan. Ovelasti hän kietoo menneisyyden nykyisyyteen ja hieman tulevaankin. Esitystapa ei ole ärsyttävän kehuskeleva eikä ylpeilevä ja herättää siksi sympatiaa.

Kun mukana on ripaus tragediaa, teksti nostaa tunteet pintaan ja liikuttaa. Politiikka tiedetään tunteiden temmellyskentäksi, joka alalla toimivan on hallittava. Siitä huolimatta: Olli Rehnin ei ole varmaan vieläkään helppoa kertoa sisarensa kohtalokkaasta onnettomuudesta vuonna 1987.

Hän kertaa perheen surun lyhyesti ja kauniisti uudelleen, vaikka kertoi siitä jo vuonna 2019 ilmestyneessä kirjassaan Kuilun partaalla – Näin euro pelastettiin (Docendo, 2019).

Kaiken henkilökohtaisen päälle kutoutuvat näkemykset politiikasta, taloudesta ja polttavan ajankohtaisista kysymyksistä. Myös Natosta, Venäjästä ja Ukrainan sodasta.

Koronavuosien kurimuksessa Olli Rehn on kuluttanut ylimääräistä aikaansa kirjoittamalla. Kurjuutta kurjuuden päälle iski 24. helmikuuta, kun Venäjä aloitti säälimättömän ja rikollisen sotansa Ukrainassa. Helmikuun puolivälissä allekirjoitettu esipuhe sai kuun viimeisenä päivänä jatkeeksi pienen jälkikirjoituksen. Se kertoo kirjan painamisen siirtämisestä.

Käsikirjoitus näyttää käydyn vielä kertaalleen lävitse. Sinne tänne pitkin matkaa on tehty Euroopan uuden todellisuuden vaatimia muutoksia. Ilman niitä julkaisu olisikin ollut vanhentunut jo ilmestyessään. Kirjan puolivälin paikkeilla on muun muassa kappale otsikolla: ”Onko Venäjän etu ajaa Ruotsi ja Suomi Naton sisään?”

Rehn uskoo, että Ukrainan sodan myötä on ilmeistä, että länsimaiden ja Venäjän suhteissa on edessä pitkä kylmä kausi sekä epäluottamuksen ja kovien jännitteiden jatkuminen. Hänen mukaansa kyse on läntisten demokratioiden poliittisesta ja henkisestä iskunkestävyydestä.

Venäjän kanssa on sama raideleveys, mutta eri arvopohja. Venäjällä ei onni asu eikä Suomi halua kuulua sen etupiiriin.

Rehnin Nato-kanta on ollut myönteinen peräti vuodesta 1994 lähtien, jolloin hän kirjoitti artikkelin Ulkopolitiikka-lehteen. Nyt hän pohtii, olisiko varmuuden vuoksi syytä tehdä kattava perustuslaillinen selvitys mahdollisen Nato-jäsenyyden päätösprosessista.

Eduskuntaa Rehn pitää täysin toimivaltaisena demokraattisena elimenä tekemään isojakin turvallisuuspoliittisia päätöksiä. Päätöksenteon prosessia hän neuvoo kuitenkin harkitsemaan huolella. Siihen sisältyvät Nato-maiden tuen varmistaminen ennakolta ja turvatakuut Yhdysvalloilta jo hakuprosessin ajaksi.

* *

Olli Rehn kysyy, miltä maailma näyttää vuonna 2030. Hän itse ei ole silloin vielä edes 70-vuotias, mutta valta ja vastuu ovat silloin siirtymässä milleniaaleille ja zilleniaaleille, kuten hän 2000-luvun sukupolvea nimittää.

Pitkän uran tehneenä ja maailman muutoksen vuosikymmenet nähneenä Rehn tietää, että historia on tunnettava ja johtopäätöksiin kyettävä, vaikka mikään ei toistu koskaan ihan samana kuin ennen.

Kolme 2020-luvun megatrendiä ovat Rehnin mukaan geopolitiikan paluu, digitaalinen ja vihreä siirtymä taloudessa ja työelämässä sekä siirtyminen identiteettipolitiikkaan. Näin Rehn pääsee kirjoittamaan populismista, jolle hän ei arvatenkaan peukuta. Populismi on myrkkyä demokratialle, Rehn kirjoittaa.

Olli Rehnin Onnellisten tasavalta -esseekokoelma tarjoilee kirjoituksia melkein laidasta laitaan. Niin tietenkin. Mies on ollut keskeisenä toteuttajana monissa viime vuosikymmenten ratkaisuissa ja toisissa vielä keskeisempänä.

Hän muistaa Talvivaaran eli Terrafamen sotkut, Pyhäjoen Hanhikiven ydinvoimalasuunnitelmat, tuottavuutta nostaneen Kiky-sopimuksen ja monen muun.

Oma vaiheensa ovat Rehnin vuodet 2004–2014 Euroopan Unionin komissaarina, mutta näissä muisteluissa tuo aika jää painoarvoonsa nähden vähemmälle. Ja mitä tulee suomalaisten onnellisuuteen – Rehnin mielestä kannattaisi puhua mieluummin suomalaisten tyytyväisyydestä elämään kuin silkasta onnesta.

Tekstin toteutustavassa korostuu tutkijamainen ote. Rehn osoittaa lukeneisuuttaan 120 lähdeviitteen verran. Jossain kohtaa hän toteaa, ettei aio rasittaa lukijaa liioilla yksityiskohdilla, mutta tekee sen silti.

Pläjäys hillittyä huumoria on mukana, mikä on paikallaan, koska Olli Rehn ei ole niin jäyhä äijä kuin teeveessä aina näyttää.

Epäilemättä tekstiä luetaan nyt tulevaa presidenttiyttä ajatellen, mutta vaalit ovat vasta vuonna 2024. Herrahissien tiedetään nostavan ja laskevan ehdokkaita joskus kovin äkkinäisin kääntein. Rehn on itse osannut olla tästä asiasta sopivasti vaiti.

Aila-Liisa Laurila

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua