Kuvat: Otava / Jouni Harala
KIRJAT | Anna-Leena Härkösen tapa kertoa elämästä ja ihmisistä on tuttu. Asiat kerrotaan huumorilla, lakonisin lausein.
”Sanomatta jäävät ne tärkeimmät tapahtumat, jotka jäävät traumojen taakse.”
ARVOSTELU

Anna-Leena Härkönen: Mykkien pöytä
- Otava, 2026
- 235 sivua.
Anna-Leena Härkönen osaa kirjoittaa elämästä, ihmisistä ja ihmissuhteista niin, että lukijassa tuntuu. Mukana on naurua, itkua ja toivoa. Lukijana antaa itselleen anteeksi huonot suhteet, sattuuhan niitä muillekin. Mykkien pöytä -romaanissa (Otava, 2026) Härkönen jälleen kirjoittaa monenlaisista ihmisistä ja heidän elämästään niin riemun kuin tragedian kohdatessa.
Härkönen on kirjoittanut romaaneja vuodesta 1984. Sen lisäksi hän on sanoittanut lauluja, kirjoittanut käsikirjoituksia tv-sarjoihin ja näytellyt niin tv-sarjoissa kuin elokuvissa.
Naisen ikä merkitsee tässä yhteiskunnassa paljon, enimmäkseen muille kuin naisille itselleen. Nainen ei ole 56-vuotiaana sopiva edes lehtitalon vahtimestariksi, niinpä säästötoimenpiteet aloitetaan tähän ikään ehtineestä Lenistä.
Leni on eronnut miehestään Juhosta, mutta koska on korona-aika ja täytyy valita tapaamansa ihmiset, he tapailevat ja harrastavat asiallista seksiä. Erityisesti Leni haluaa pitää Juhon tunnemaailmansa ulkopuolella.
Juha ostaa, myy ja huoltaa äänentoistolaitteita ja myy vinyylilevyjä. Hän vihaa työtään, mikä on Lenistä outoa, sillä Juho elättää itsensä hyvin.
Pariskunta muistelee nuoruuttaan, häämatkaa Como-järvelle, jolloin parisuhteessa oli vielä kiihkoa. Se lasketaan hyväksi hetkeksi, mutta se ei saa Lenin mielestä toistua.
Lenin lähi-ihmisiin kuuluu Siru, jonka tyttären Jannin kummi hän on. Sirulla ei ole miehensä kanssa seksiä. Syyhyn saattaa liittyä alkoholi. Juominen kuuluu tarinassa jokaisen aikuisen elämään, enemmän tai vähemmän, ja siitä ja sen kulutuksesta puhutaan. Osa yrittää vähentää.
Lenin isä makaa laitoksessa, puhuu ja ajattelee, jopa naisia. Mukava mies, joka pyytää Sirulta vain sitä, että kun hän kuolee, paikalle ei kutsuttaisi pappia.
Vanhemmat erosivat, kun Leni oli viiden. Äiti vihasi isää. Vasta teini-ikäisenä Leni tapasi isän uudelleen ja on siitä onnellinen.
* *
Leni on ”Amalia”, paikallislehden neuvoja, joka vastaa ihmisten henkilökohtaisia ongelmia koskeviin kysymyksiin. Toimittajaystävä Maarit piti palstaa ja kiireeltään pyysi Leniä tuuraamaan. Vastaukset innostivat lukijoita; Leni on nyt freelancer, jolle maksetaan 150 euroa vastauksesta.
Lenin elämä on tasaista ja vaatimatonta. Työttömyys pitää maksulliset harrastukset vähäisinä. Espan puistossa voi juoda termoskannullisen viiniä. Entisissä kantabaareissa voi vain piipahtaa. Yhden tällaisen piipahduksen aikana Leni törmää Lasseen, kokkiin, joka kosii heti alas istuttuaan.
Leni rakastuu Lasseen, vaikka mies on naimisissa. Lasse on Lenin kaltainen lakonisella ja osin huonolla huumorintajulla varustettu viisastelija. Mies kiinnostaa ja se on menoa.
* *
Härkösen tapa kertoa elämästä, ihmisistä ja olemisesta on aitoa pohdintaa lakonisin lausein. Hänen huumorinsa naurattaa. Ihmiset keskustelevat suoraan tärkeistäkin asioista, paitsi siitä yhdestä, jolla on suurin merkitys.
Mykkien pöydässä ei juuri kukaan ole hiljainen ja kaikki puhuvat varsin paljon. Sanomatta jäävät ne tärkeimmät tapahtumat, jotka jäävät traumojen taakse. Toiset ihmiset ovat joko haaveiden tai painajaisten kohteina.
Päähenkilö Leni ei edes yritä olla muuta kuin on ja hän on itse itsensä suurin kriitikko. Rakkauden kohde Lasse ilahduttaa erikoisilla kommenteillaan ja rehellisyydellään.
Tarinan alkaa hyvin ja jatkuu hyvien ja huonojen aikojen läpi ansaitsemaansa loppuun ja jättää lukijan kaipaamaan jatkoa.
Maija Kääntä
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Tiina Rajamäen Koulu kertoo opettajan ja oppilaiden elämistä mutta myös koulusta rakennuksena ja sen elämästä
KIRJAT | Koulu näyttäytyy Tiina Rajamäen kirjassa kuin elävänä olentona käytävineen, auloineen, luokkahuoneineen, varastoineen ja kellareineen.
Simon Olsson pureutuu Tšernobylin onnettomuuteen jämäkästi, mutta hairahtuu liian helposti historiankirjojen sivupoluille
KIRJAT | Uusin Tšernobylin onnettomuutta käsittelevä kirja harppoo vauhdilla eteenpäin, mutta onnistuu typistämään aiheensa helposti pureskeltavaksi kokonaisuudeksi.
Vanhan maailman sosiaalihuoltoa – arviossa tietokirjauutuus Rikoksetta rangaistut
KIRJAT | Katariina Parhi ja Vesa Ranta tarjoavat kattavan kuvauksen sosiaalihuollon historian usein unohdettuun osaan.
Juha Hurme ohjasi kirjan Radiopuhelimista – arviossa Radiopuhelimet palasina
KIRJAT | Suomalaisen vaihtoehtorockin legenda analysoi itseään Juha Hurmeen johdolla. Bändi ei ole erillään muusta elämästä vaan keskeinen osa sitä.




