Kuvat: Basam Books
KIRJAT | Joensuulainen musiikkitieteilijä Topi Linjama on julkaissut lyhyen ajan sisällä kaksi taidemusiikkia popularisoivaa kirjaa.
”Itse Linjama kutsuu kirjasia laajennetuiksi käsiohjelmiksi.”
Topi Linjama: Johdatus Johannes-passioon. Basam Books, 2023. Topi Linjama: Matkaopas Matteus-passioon. Basam Books 2020.
Joensuulainen musiikkitieteilijä Topi Linjama on julkaissut lyhyen ajan sisällä kaksi taidemusiikkia popularisoivaa kirjaa. Itse hän kutsuu kirjasia laajennetuiksi käsiohjelmiksi. Johann Sebastian Bachin (1685–1750) suurteosten selittäminen onkin ollut onnistunutta, sillä aiempi kirja Matkaopas Matteus-passioon sai sanomalehti Karjalaisen Vuoden kulttuuriteko 2020 -palkinnon. Eivätkä Johannes-passion selitykset jää yhtään huonommiksi.
Bachin passioista Matteus lie useimmin esitetty ja uskallan sanoa, että se on myös rakastetuin. Matteus-passion voittokulku alkoi varsinaisesti Berliinistä, jossa 20-vuotias Felix Mendelssohn johti nuoruuden innolla passion keväällä 1829. Johannes-passiota alettiin yleisemmin esittää säännöllisesti vasta 1900-luvun lopulta alkaen.
On luonnollista, että Linjama tarttui ensimmäiseksi Matteus-passioon. Matkaopas onkin huima matka passion syövereihin. Se ruokkii passion esittäjiä ja kuulijoita, mutta myös heitä, joita askarruttavat elämän moraaliset ja filosofiset kysymykset.
Kustantaja luonnehtii Johdatusta Johannes-passioon Matkaoppaan nuoremmaksi sisareksi. Oikeastaan teosta pitäisi kutsua isosiskoksi, sillä Johannes-passion ensiesityksestä tulee ensi keväänä 300 vuotta. Matteus-passion valmistumisesta on vain 297 vuotta.
Johannes– ja Matteus-passioiden erilaisuus johtuu osittain evankeliumien kirjoittajien lähtökohdasta. Johanneksen evankeliumi on kirjoitettu ajallisesti myöhemmin, jolloin ei pidetty tarpeellisena kertoa tapahtumien yksityiskohtia, vaan korostettiin niiden merkitystä. Musiikillisesti Johannes on dramaattisempi, se vaatii yksinkertaisesti toimimaan. Matteus taas kääntyy sisäänpäin, pysähtyy ja valmistaa aariatkin resitatiiveilla.
* *
Linjama on kohteissaan syvällä. Paitsi musiikkitieteellistä ja teologista tietämystään hän käyttää aineistona esimerkiksi aivotutkimusta, psykoterapiaa, ilmastonmuutoksen uhkia ja tietenkin oman elämänsä ilon ja ahdistuksen kokemuksia. Kun mikään muu ei lohduta eikä uskontokaan vastaa kysymyksiin, niin Bachin passioiden musiikki sulkee syliinsä ja puhdistaa. ”Bach kuvaa passiossa syvimpiä, torjutuimpia tunteitamme ja antaa muodon ja hahmon ihmiskunnan yhteiselle murheelle”, Topi Linjama analysoi.
Bachin passioiden musiikki on käsitettävä barokin ajan musiikin affektioppia vasten. Musiikissa ei ole kyse omien tunteiden ilmaisusta, vaan erilaisten yleisten affektien – kuten esimerkiksi häpeä, ilo, murhe tai kiihtymys – ilmaisemisesta musiikilla. Passiot ovat affektien ilotulitusta. Niiden ymmärtämiseen etenkin Johannes-passion selitys on oikea aarreaitta. Bach kirjoittaa ja Linjama löytää. Sanoja väritetään vaikkapa kromatiikalla, tihentymillä, intervallihypyillä, melodian suunnalla, rytmeillä ja poikkeavilla siirtymillä. Surua ja katumusta kuvataan pienillä intervalleilla, synkoopeilla ja kvintin laskevalla kromaattisella sävelkululla. Yksityiskohtia on lukemattomia.
Passiot kertovat kristinuskon Jeesuksen elämän viimeisistä tapahtumista. Ne sisältävät erilaisia tasoja, jotka Linjama analysoi oivaltavasti. Evankelista kertoo tarinaa, paikallisten barokin aikakauden runoilijoiden sepittämissä aarioissa äänen saa lyyrinen minä. Yhteisön ääni taas laulaa koraaleissa, joihin kuuntelijoiden oikeastaan tulisi yhtyä. Alun perin passiot olivat nimittäin yhteisiä jumalanpalveluksia. Massan melske ja milloin mihinkin suuntaan manipuloitu väkijoukkojen ääni huutaa puolestaan turba-kuoroissa.
Linjamakin kuljettaa tekstissään erilaisia tasoja. Musiikki- ja tekstianalyysin lisäksi hän luottaa kristinuskon, menneen ajan ja myös oman aikamme kulttuurin analyysiin. Itseäni ilahdutti, että hän rohkenee kuoria esille myös omat kokemuksensa musiikista, terapiasta, kirkosta, hukassa ja turvassa olemisesta. ”Toisin kuin saarnassa, musiikissa armo oli ehdotonta; se ei vaatinut mitään, hoiti ainoastaan.”
Ei ole siis ihme, että passioiden esitykset kokoavat myös kirkosta vieraantunutta väkeä yhteen yhä uudestaan ja uudestaan, vuosi toisensa jälkeen. Passio on ehkä yksi yhteiskuntamme ja itsemme selittämättömän paikka.
* *
Linjaman molemmissa passiokirjoissa on mukana teosten libretot saksaksi ja suomeksi. Lisäksi tekijä on laatinut teoksista ja niiden kohtauksista rakenneanalyysit – ja värittänyt ne! Bachillekin oli tärkeää, miltä partituurin arkkitehtuuri näytti.
Kuten passiot, myös Linjaman oppaat niiden ymmärtämiseksi, paljastavat sipulin lailla uusia yllättäviäkin kerroksia. Minun ainakin on kiitettävä ja kumarrettava Topi Linjamaa. Ääniavaruudessa ja omassa kehossani klassikot heräsivät eloon.
Marja Mustakallio
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Taiteilija Martta Wendelin (1893–1986) loi meille ”ikuisen sunnuntain” – arviossa uusi elämäkertateos
KIRJAT | Päivi Ahdeoja-Määtän teos täydentää ja syventää lukijan tietämystä Martta Wendelinin taiteilijanlaadusta sekä siitä, millainen ihminen hän oli.
Varjoton armo – arviossa Tiina Lehikoisen Mutta armo on kukka joka laulaa
KIRJAT | Harvoin on saanut luettavakseen yhtä tiheästi kielikuvilla kuormitettua tekstiä kuin Tiina Lehikoisen uusi runoteos.
Suomen kuuluisin trukkikuski – arviossa Hanna Pakarisen elämäkerta Elämä naurattaa
KIRJAT | Hanna Pakarinen on elättänyt itsensä monipuolisena taiteilijana ja tehnyt töitä niin musiikin kuin ääninäyttelemisen parissa.
Kolmen naisen matkakirja tarjoaa pieniä vinkkejä kivoihin kesämatkoihin kotimaassa
KIRJAT | Nenne Hallmanin, Ina Ruokolaisen ja Suvi Aholan Kolmen naisen kirjeitä on saanut jatkokseen Kolmen naisen matkakirjan.
