Minkälaisen salapoliisin maailma Elisabeth II:ssa menettikään! Arviossa Mitä majesteettisin murha

Kuvat: KT Bruce / WSOY

Vuonna 1966 syntynyt englantilainen kirjailija Sophia Bennett on saanut paljon kiitosta kuningasperheen arjen ja persoonien kuvaamisestaan Hänen majesteettinsa tutkimuksia -dekkarisarjassaan. Bennett osaa hienosti rakentaa kuningasperhettä tavalla tai toisella sivuavia murhamysteerejä, jotka viihteellisestä cosy crime -leimastaan huolimatta saattavat johtaa myös kasvokkain murhaajan kanssa. Tällä kertaa niin käy itse kuningattarelle.

Tavallisen ihmisen eläkeiän jo vuosikymmeniä sitten ohittanut Elisabeth II ei voi avoimesti nolata ministereitään, poliisijohtoa tai osaavia hallintoherroja ratkaisemalla rikoksia, joihin ammattilaisten ja alaisten kyvyt eivät riitä. Mutta pystyvien avustajiensa avulla hallitsija pystyy potkimaan asioita liikkeelle ja nykimään oikeista naruista. Hänelle on alaisten myös hankala sanoa ei, jos hän saa päähänsä pyytää audienssia. Seitsemänkymmentä vuotta hallinneen kuningattaren on helppo saada kansa uskoutumaan niin aatelisessa kuin rahvaan piirissä. Tästä voi puhua joko Hänelle tai Paaville, kuten asia kirjassa yhden sivuhahmon suulla tiivistetään.

Sarjan avausosa Windsorin solmu (2020) liikkui nimensä mukaisesti Windsorin linnan tiloissa, seuraava kirja vei lukijan Buckinghamin palatsin uumeniin. Hänen majesteettinsa tutkimuksia osa kolme sijoittuu Elisabethin Sandringhamin tiluksille, jossa perhe tapaa viettää joulunsa. Lähitienoon rannalta löytynyt muovipussiin pakattu ihmisen käsi ei ehkä häiritsisi joulunviettoa kovinkaan pahasti, ellei kuningatar sattumalta tunnistaisi sinettisormuksen ja sormien perusteella käden kuuluvan perheen tutulle aateliselle.

Kirjassarjan kolmososassa kuningasperheen erilaiset persoonat saavat aiempaakin enemmän roolia ja palstatilaa, mikä riemastuttavasti värittää kuningattaren elämän seuraamista. Brexit ja Theresa May sekä Yhdysvaltain vallanvaihto täsmentävät ajankohtaa, jossa prinssipuoliso Philip on edelleen oma rakastettava itsensä Lilibetinsä rinnalla. Maailmanpolitiikan ja hallintopyörien pyöriessä pystyvä yksityissihteeri Rozie Oshodi saa jälleen toimia hallitsijan puolesta kulisseissa, vaikka Elisabeth itsekin osallistuu selvittelyihin vierailuilla ja taitavalla ihmistuntemuksellaan. Kekseliäästi rakennetun rikoksen selviäminen vaatii melkoisesti hoksottimia, jalkatyötä ja myös onnea.

S.J Bennett sai tiedon Elisabet II:n kuolemasta samana päivänä, kun luovutti käsikirjoituksensa kustantajalleen. Luultavasti sen vuoksi kirjan keväälle suunniteltu julkaisu siirtyi loppusyksyyn. Bennett ei silti aio lopettaa kuningattaren elämään rakentuvien tarinoiden kirjoittamista, koska haluaa vielä kertoa lisää kuningattaren luonteesta, hänen roolistaan ja vaikutuksestaan maailmassa. Hänen elämässään on Bennettin mukaan vielä paljon käsiteltävää, niin suuri hahmo kuningatar oli kaikessa inhimillisyydessään. 

Ilkka Valpasvuo

* *

Kulttuurigaala lähestyy!

Kulttuuritoimitus on ehdokkaana Vuoden kulttuuriteoksi Suomen Kulttuurigaalassa. Voit kannustaa meitä kotisohvalta käsin Ylen suorassa lähetyksessä perjantaina 24.11.2023!

#kulttuurigaala #kulttuuri 

* *

♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️

Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa. 

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua