Ahopelto & Engeström. Kuvat: Otto Virtanen / Tammi
KIRJAT | Yrittäjyysoppaita on ilmestynyt pilvin pimein, vaan suomenkielistä startup-opasta ei ole markkinoilla aikaisemmin näkynyt.
”Teos edellyttää, että yrittäjäksi aikovalla on perustiedot liiketoiminnasta, skaalautumisesta, rahoitusmahdollisuuksista ja startup-ekosysteemistä.”
ARVOSTELU

Jyri Engeström & Timo Ahopelto: Startup-käsikirja
- Kuvittanut Linda Saukko-Rauta.
- Tammi, 2025.
- 310 sivua.
Yrittäjyydessä on monta erilaista tyyppiä; pienyrittäjä, yksinyrittäjä, itsensätyöllistäjä, perheyrittäjä, franchsingyrittäjä. Startup-yrittäjyys eroaa ”tavallisesta” yrittäjyydestä ennen kaikkea siinä, että startup tähtää nopeaan kansainväliseen kasvuun ja skaalautumiseen, usein digitaalisilla tuotteilla tai palveluilla.
Tavallinen yrittäjyys voi keskittyä vakaaseen, paikalliseen liiketoimintaan. Startup perustuu usein uuteen ideaan, jolla ei ole valmiita markkinoita ja jossa kokeillaan erilaisia liiketoimintamalleja. Tavallinen yrittäjä rakentaa yleensä ennustettavampaa ja vakiintuneempaa liiketoimintaa.
Eipä Startup-käsikirja (Tammi, 2025) olekaan tavanomainen yrittäjäopas, sillä se oikeastaan edellyttää, että yrittäjäksi aikovalla on perustiedot liiketoiminnasta, skaalautumisesta, rahoitusmahdollisuuksista ja ennenkaikkea startup-ekosysteemistä. Teos myös edellyttää, että lukija on perillä monista liiketoimintaan ja johtamiseen liittyvistä käsitteistä ja terminologiasta.
Siksi voidaan syystä kysyä, onko todella järkevää jakaa teosta e-versiona toisen asteen kolmannen vuoden oppilaille. Selvempi kohderyhmä olisi toisen tai kolmannen vuoden korkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijat.
Timo Ahopelto ja Jyri Engeström ovat kokeneita startup-yrittäjiä ja sijoittajia. Ahopelto on perustanut ja myynyt menestyksekkään terveysteknologiayrityksen, ja toimii nyt sijoittajana Lifeline Venturessa. Se antaa hänelle hyvät näkymät rahoitukseen, kasvuyritysten vaiheisiin ja yritysten johtamishaasteisiin. Engeström on yksi mikroblogi Jaikun perustajista, nykyinen yrittäjä ja sijoittaja.
Yhdessä kaksikko tarjoaa käsikirjassaan omaan kokemukseensa perustuen paitsi teoreettista tietoa, myös realistisia ja käytännöllisiä neuvoja siitä, miten startup aloitetaan, miten rahoitus järjestetään, miten kasvua johdetaan ja mitä sudenkuoppia tulee välttää.
Miki Kuusi ja Wolt ovat vahvasti mukana esimerkkeinä Startup-käsikirjassa. Wolt on Suomen merkittävimpiä startup-menestystarinoita. Se kasvoi nopeasti kansainväliseksi teknologiayritykseksi, yksisarviseksi, ja juuri sellaiseksi kuin monet startupit pyrkivät.
Miki Kuusi on suomalaisen startup-ekosysteemin keskeinen hahmo. Hän on Woltin perustaja ja yksi Slushin alkuperäisistä tekijöistä, joten hänellä on käytännön kokemusta hyperkasvusta ja näkemystä startup-kulttuurin rakentamisesta.
Woltilla menee metatason alustayrityksenä hyvin, mutta miten menestyvät Woltin lähetit? On uskomatonta, että jonossa läheteiksi Woltille on 20 000 ihmistä! Kiistaa on ollut siitä, ovatko lähetit työsuhteessa vai yrittäjiä. Korkein hallinto-oikeus on toukokuussa 2025 tehnyt päätöksen, että lähetit ovat työsuhteessa. Wolt itse katsoo heidän olevan yrittäjiä ja on hakenut päätöksen purkua. Wolt on tämän jälkeen alkanut rekrytoida myös työsuhteisia lähettejä.
* *
Startup-käsikirja on luettava ja Linda Saukko-Rautan piirroksin kuvitettu. Puutteena voidaan pitää, että käytettyä englanninkielistä terminologiaa ei ole käännetty tai määritelty. Seuraavissa painoksissa voisikin kirjan lopussa olla jotain sanastoterminologiasta. Myöskään lähdeviittauksia ei ole sen paremmin kuin lähdeluetteloakaan.
Joku voi tietysti kysyä, pitääkö niitä käsikirjassa ollakaan. Kyseessähän ei ole tieteellinen tai teoreettinen opus, vaan kätevä hands-on-opas.
Jukka Kallio
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kolmessa kesäkuun päivässä ihmissuhteet ehtivät mutkistua ja oieta – arviossa Anne Tylerin romaani
KIRJAT | Perheensisäiset tuntemukset voivat olla yhtä hankalia kuin ihmisten välinen kanssakäyminen ylipäätään – joskin hiukan eri tavalla.
Tiina Rajamäen Koulu kertoo opettajan ja oppilaiden elämistä mutta myös koulusta rakennuksena ja sen elämästä
KIRJAT | Koulu näyttäytyy Tiina Rajamäen kirjassa kuin elävänä olentona käytävineen, auloineen, luokkahuoneineen, varastoineen ja kellareineen.
Simon Olsson pureutuu Tšernobylin onnettomuuteen jämäkästi, mutta hairahtuu liian helposti historiankirjojen sivupoluille
KIRJAT | Uusin Tšernobylin onnettomuutta käsittelevä kirja harppoo vauhdilla eteenpäin, mutta onnistuu typistämään aiheensa helposti pureskeltavaksi kokonaisuudeksi.
Vanhan maailman sosiaalihuoltoa – arviossa tietokirjauutuus Rikoksetta rangaistut
KIRJAT | Katariina Parhi ja Vesa Ranta tarjoavat kattavan kuvauksen sosiaalihuollon historian usein unohdettuun osaan.




