Hyvänmielen lätkäromanssi nuorille ja miksei vanhemmillekin – arviossa Annukka Salaman Sulamispiste

Kuvat: WSOY / Marjaana Malkamäki

Jos hittisarja Heated Rivalrysta jäi lätkäinnostus päälle, on hyvä jatkaa Annukka Salaman uusimpaan teokseen Sulamispiste (WSOY, 2025). Nuorille suunnattu teos viihdyttää vanhempiakin lukijoita, ja romanssi lämmittää kylminä pakkaspäivinä.

Sulamispisteen päähenkilö ja minäkertoja on Oliver Järvinen, 17-vuotias kilpahiihtäjä Ylöjärveltä. Äitinsä jalanjäljissä latuja suksivan Oliverin todellinen intohimo on kuitenkin hiihdon sijaan jääkiekko, jota hän harjoittelee salaa läheisen avolouhoksen jäällä.

Videot hiihtäjän ilmaveiveistä ja laukomisesta päätyvät internetissä Suomen junnumaajoukkueen tietoisuuteen, ja yhtäkkiä Oliver löytää itsensä maajoukkueesta koeajalta. Eikä hän ole ainut uusi tulokas joukkueen asuntolassa; huonekaveriksi ilmestyy Niklas Gauffin, entinen Ruotsin tähtipelaaja, joka on vaihtanut sinivalkoiseen paitaa.

Niklas on jo aiemmin ärsyttänyt Oliveria puhelimen ruudulla, ja ruotsinsuomalainen osoittautuu kiusankappaleeksi myös tosielämässä. Poikien suhde kuitenkin kehittyy vihan ja kiusanteon jälkeen romanssiksi – joka on pakko pitää salassa, homostelua kun ei lätkäpiireissä katsota hyvällä.

Salama on jo aiemmin todistanut osaavansa romantiikan kirjoittamisen, eikä laatu petä Sulamispisteessäkään. Ilahduttavan lisän kirjaan tuovat Satu Ovaskaisen kuvitukset, jotka sivuille ripoteltuna keventävät lukukokemusta. Myös lyhyet luvut ja puhekielisyys tekevät kirjasta erityisesti nuorten makuun istuvan.

Vaikka pääpaino on Oliverissa ja Niklaksessa, myös sivuhahmot ovat vahvasti läsnä. Erityismaininnan ansaitsee junnuleijonien kapteeni Häikkä, joka pitää tiiminsä kasassa – ja pitää myös huolta teinipoikien terveydestä, fyysisestä ja henkisestä. Häikkä ei pelkää läksyttää poikiaan, mutta tosipaikan tullen pitää näiden puolia aina kun tarvitsee.

* *

Kovin realistinen Sulamispiste ei ole. Jääkiekon maajoukkueeseen – tai edes koeajalle – ei singahdeta täydestä tuntemattomuudesta, eikä Häikän tapaisia feministipaitoja ja patriarkaatin kaatumista kannattavia lätkäkapteeneja taida kovin montaa olla.

Juuri fantasiassa on Sulamispisteen voima; se on tarina siitä, minkälainen lätkäkulttuuri voisi olla – ja miehen malli yhteiskunnassa laajemminkin. Kauniissa loppusanoissa Salama kiittää Janne Puhakkaa tämän avusta kirjan syntyprosessissa ja omana itsenään elämisestä ja ihmisoikeuksien edistämisestä.

Puhakan tarina päättyi liian aikaisin ja järkyttävän julmasti, mutta hänen esimerkkinsä on toivottavasti edelleen merkityksellinen lätkänuorille. Ehkä jonain päivänä lätkää pelaavien poikien äitien ei tarvitse murehtia lajin toksisuudesta Oliverin äidin tavoin.

Elsa Lindström

* *

♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️

Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa. 

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua