Kuva: Imo-kustannus
KIRJAT | Kiipelikirja esittelee erilaisia arkipäiväisiä vastoinkäymisiä ja vahinkoja, siis osuvasti suomennettuna kiipeleitä lapsen näkökulmasta.
”Aikuiselle Kiipelikirja muistuttaa, että monet arkiset huolet ovat lopulta hyvin pieniä.”
ARVOSTELU

Noritake Suzuki: Suuri kiipelikirja
- Suomentanut Heikki Valkama.
- Imo-kustannus, 2026. 48 sivua.
”Maitoa läikkyi. Tämä on kiipeli! Mutta miten iso kiipeli?”
Noritake Suzukin Suuren kiipelikirjan (Imo-kustannus, 2026) mukaan maidon läikkymisessä on kyse varsin yleisestä pulmasta, kiipelitasoltaan 29. Yritys juoda kaatunut maito suoraan pöydältä voi kuitenkin johtaa uusiin, entistä vaikeampiin tilanteisiin. Yksi kiipeli synnyttää toisen.
Kiipelikirja esittelee nimensä mukaisesti erilaisia arkipäiväisiä vastoinkäymisiä ja vahinkoja, siis osuvasti suomennettuna kiipeleitä lapsen näkökulmasta. Kielitoimiston sanakirjan mukaan kyseessä on kiipeli, kun tilanne on tukala, ollaan pinteessä, pulassa tai kiikissä. Kirjassa kiipelit kuvataan lyhyesti. Varsinaisia ratkaisuja kaikkiin ongelmiin ei kerrota, mutta lukijalle esitellään vastaavanlaisia tilanteita tai annetaan muita tapaukseen liittyviä lisätietoja.
Kirjaa lukiessa kiinnostaa oli selvittää, millaisia arkisia vastoinkäymisiä japanilaisessa kulttuurissa pidetään kiipeleinä. Yllätys oli, kuinka vähän kulttuurierot lopulta näkyvät: teoksen tilanteet ovat hämmästyttävän tuttuja myös suomalaiselle lapselle. Kaikki kirjassa esitetyt kiipelit voivat tulla eteen myös Suomessa. Jopa sarvikuonokkaan (Oryctes nasicornis) pörrääminen yömyöhään huoneessa on mahdollinen, sillä kyseistä lajia tavataan ainakin maamme etelärannikolla.
Suuri kiipelikirja tuo mieleen Aino Havukaisen ja Sami Toivosen teoksen Tatun ja Patun 14 outoa ongelmaa ja ratkaisut niihin (2025). Kirjoista löytyy yksi yhteinen kiipelikin: teipin pään katoaminen (Kiipelikirjan mukaan ongelman tavallisuus on viisi tähteä, kiipelitaso 6). Tatun ja Patun vastaukset ongelmiin ovat kuitenkin surrealistisia, kun taas Noritake Suzuki kuvaa ja ratkaisee kiipelit realistisesti. Tämä ei silti tarkoita, etteikö kirjassa olisi huumoria: useampi aukeama Kiipelikirjassa myös nauratti esikouluikäistä lukijaa.
Vaikka kirjassa ei ole varsinaista juonta, onnistuu se tekemään arkisista vastoinkäymisistä tunnistettavia ja kiinnostavia. Lopussa odottaa myös pieni tarinallinen käänne. Kiipelikirjan lohdullinen viesti on, että kiipelit ovat väistämättä osa elämää ja uusia kiipeleitä on aina edessä. Aikuiselle Kiipelikirja muistuttaa, että monet arkiset huolet ovat lopulta hyvin pieniä.
* *
Suomennetun teoksen ulkoasusta on vastannut Eeva Värtö. Kirja noudattaa uskollisesti alkuperäisteoksen graafista ilmettä kirjan kokoa ja kannen otsikoinnin väritystä myöten. Kirjan huoliteltu ulkoasu, johon kuuluu myös lastenkirjoille harvinainen kansipaperi, korostaa pienen teoksen laatua. Kiipelikirja on vastaperustetun japanilaiseen kirjallisuuteen erikoistuneen Imo-kustantamon toinen julkaisu. Suomentaja Heikki Valkama on kustantamon toinen omistaja.
Kotimaassa Noritake Suzukin teokset ovat nousseet suursuosioon ja painosten määrä liikkuu miljoonissa. Kiipelikirjalle on ilmestynyt kaksi jatko-osaa, joista viimeisin oli peräti myydyin kirja Japanissa vuonna 2025.
Suuri kiipelikirja on tyylikäs yhdistelmä kuvakirjaa, sarjakuvamaista kerrontaa ja keräilykorteista tai tuotearvioista lainattua tyyliä, jossa erilaiset ongelmat luokitellaan niiden vakavuuden ja yleisyyden mukaan. Kirja tarjoaa katseltavaa ja pohdittavaa erityisesti pienille lukijoille, mutta sen estetiikasta ja arkisten ongelmien luokittelusta voi nauttia myös aikuinen.
Eemeli Hakoköngäs
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Väkevä kertomus vesipisarasta – arviossa Elif Shafakin Taivaalla virtaava joet
KIRJAT | Brittiläis-turkkilaisen Elif Shafakin romaanissa on kiehtova juoni, hiljaista viisautta, ja kauniskin se on.
Eino Santasen Asema vie tekoälyavusteiseen työelämävalmennukseen – ja siitä synkkään dystopiaan
KIRJAT | Työelämäsatiirina alkava romaani kasvaa vähitellen dystopiaksi, jossa teknologisen vallan ympärille rakentunut järjestys alkaa hajota. Lopussa pilkahtaa poliittisen vastarinnan mahdollisuus.
Sukellus jännittävään taikamaailmaan – arvioitavana Deborah Marceron Hokkus pokkus pakoon!
KIRJAT | Viehättävä kuvakirja luottaa kuvan voimaan ja heittää lukijan lentämään ylösalaisin avaruutta ja merta yhdistelevässä taikamaailmassa.
Rakkaus on siltikin mahdollinen – arviossa Lena Anderssonin Miehiä ja naisia
KIRJAT | Runoilija ja esseisti Ester Nilsson tavataan jälleen ruotsalaisen Lena Anderssonin uudessa romaanissa Miehiä ja naisia.



