Kuvat: Kairaamo / Vojtěch Vlk
KIRJAT | Onko tarpeen kirjoittaa menneestä tulevaisuudesta, jota ei oikeasti tapahtunut?
”Vastaus on kyllä; vaikka sosialismi on poissa Euroopasta, totalitarismin vaara ei ole.”
ARVOSTELU

Alena Mornštajnová: Marraskuu
- Suomentanut Susanna Räty.
- Kairaamo, 2025.
- 298 sivua.
Alena Mornštajnová (s. 1963) jatkaa kirjoittamista ihmisistä, jotka ainakin osittain elävät Valašské Meziříčíssä. Kirjailija asuu itse tuossa kaupungissa. Susanna Räty on aikaisemmin suomentanut Mornštajnován kaupunkiin sijoittuvat kirjat Hana (2023) ja Hiljaiset vuodet (2024; lue arvio). Ne eivät kuitenkaan muodosta Marraskuun (Kairaamo, 2025) kanssa trilogiaa.
Marraskuu poikkeaa täysin aikaisemmista Kairaamon kustantamista Mornštajnován kirjoista, sillä se on post-ideologisen autoritarismivaltion kuvaus. Lyhyesti: marraskuu 1989 ei johdakaan vallanvaihtoon, vaan protestit murskataan kovalla kädellä ja verisesti. Siitä seuraa ankara, sulkeutunut, ideologisesti koventunut valtio muiden itäblokin valtioiden joukossa.
Maja ja miehensä Joska pidätetään marraskuun 26. ja 27. päivän välisenä yönä, koska he ovat osallistuneet viikkoa aikaisemmin mielenosoitukseen. Maja joutuu vankilaan ja saa pitkän tuomion. Joska katoaa.
Tästä kirja oikeastaan alkaa. Mutta ensin tekstin uskottavuutta epäilee, kun post-stalinistista valtiota ankarine turvallisuuskoneistoineen ei Tšekkoslovakiassa sen paremmin kuin muissakaan itäblokin maissa oikeasti jatkettu, vaan ne ovat eläneet enemmän tai vähemmän demokratioina sen jälkeen kun Berliinin muuri sortui ja vanha valta hävitettiin.
Marraskuu herättää kysymyksiä totalitarismin paluusta. Venäjä on autoritaarinen valtio, ja sen kuvaus löytyy kirjasta kyllä selvästi. Entä sitten EU:n kipupisteet Unkari ja Slovakia?
Unkarissa ei ole ainakaan vielä totalitarismia, vaan pikemminkin demokratian asteittaista kaventamista. Slovakiassa Venäjä-myönteisyys joissakin hallituspiireissä ei itsessään tarkoita totalitarismia, mutta median painostaminen, oikeusvaltiokysymykset ja populistinen retoriikka herättävät huolta.
Lisäksi saamme olla huolissamme, jos suurissa maissa, kuten Ranskassa (Marie Le Penin puolue) tai Iso-Britanniassa (Nigel Faragen UK Reform -puolue), pääsevät valtaan seuraavissa vaaleissa, puhumattakaan Vaihtoehto Saksalle -puolueesta (AfD).
Tiedossa ei ole, onko Alena Mornštajnován kirjan tarkoituksena herättää lukijoita miettimään, mitä tapahtuu, jos ”pirulle antaa pikkusormen” eikä ole eturintamassa vaalimassa eurooppalaista liberaalia demokratiaa ja vahvistamassa EU:ta. Oli miten oli, tämä on Marraskuun tärkein sanoma.
Jukka Kallio
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Sujuvan katsaus fysiikan löytöihin ja keksintöihin – arviossa Heikki Ojan Fysiikan sankareita viideltä vuosisadalta
KIRJAT | Professori Heikki Ojan esittelee tietokirjassaan henkilöhistorioiden kautta 42 fyysikkoa ja tieteen uudistajaa Blaise Pascalista Peter Higgsiin.
Suomalaisen runouden ihmeaikuinen Ilpo Tiihonen on saanut ehdottomasti ansaitun elämäkerran
KIRJAT | Pirkko Vekkelin erinomainen teos Mies, leikki ja ikävä avaa Suomen kolmanneksi parhaan runoilijan tarinaa.
Historia tulee eläväksi ja esitettäväksi – arviossa Lars Huldénin Kajaaninlinna 1636
KIRJAT | Tuomo Holopaisen ja Jaakko Salemaan suomentama Kajaaninlinna 1636 on yksi suomenruotsalaisen nykyrunoilijan Lars Huldénin vähemmän tunnetuista teoksista.
Polkuja on paljon, mutta riittääkö patikoijalle enää polttopuita? Arviossa neljä opasta päiväretkeilijöille
KIRJAT | Retkeilyn suosio tuottaa kirjoja, joissa reitit on esitelty huolella ja kiinnostavasti, mutta toisiin on ahdettu turhaa tavaraa.




