Kuvat: Daniela Vainio / Helmivyö
KIRJAT | Juri Nummelin onnistuu porirockin takarivien jääräpäitä esitellessään kertomaan paljon myös porilaisuudesta.
”Nummelin todistaa harmillisen suppeaksi jäävällä historiikillaan omat kertojankykynsä.”
ARVOSTELU
Juri Nummelin: Vastavirtaan – Näkökulmia porilaiseen vaihtoehtorockiin 1970–1980-luvuilla
- Helmivyö, 2024.
- 107 sivua.
Tavallaan on epäreilua, ettei Juri Nummelinin Vastavirtaan-kirjaa (Helmivyö, 2024) voi missään nimessä pitää riittävän kattavana katsauksena siihen, mitä kaikkea kuhisi 1970- ja 1980-luvulla länsirannikon satamakaupungissa Dingon ja Yön isojen kampausten taustalla. Epäreilua tämä on etenkin siksi, että Nummelinin teksti juoksee hyvin ja hänellä on kattavasti tietoa aiheesta. Nykyisessä muodossaan Vastavirtaan on kuitenkin vain sympaattinen ja lupauksia herättävä pikkukirjanen erittäin kiinnostavasta aiheesta.
Olosuhteiden pakosta eli riittämättömien apurahojen puutteessa Vastavirtaan – Näkökulmia porilaiseen vaihtoehtorockiin 1970–1980-luvuilla on Nummelinin esipuheenkin mukaan sattumanvarainen ja hiukan epätasainen. Se kaipaisi toisen mokoman tekstiä lisää, enemmän näkökulmia ja porilaisia tekijöitä esille – oikeastaan vähän lisää panostusta kaikkeen. Pelinavaus mahdollisesti kattavampaan jatkoon on kuitenkin tutustumisen arvoinen teos.
Kirjasta saa jo näinkin paljon irti. On porirockin varhaishistoriaa, Elävän musiikin yhdistys Pelmun vaiheita, kulttuuritilojen valtauksia ja yksittäisten yhtyeiden katsauksia. Porilaisia tapahtumia ja kulttuuririentoja riittää ja kaikista irtoaa kiinnostavia käänteitä ja herkullisia henkilöhahmoja. Betonisiltojen alle ja Hevonen jammaa ovat yhtä kiinnostavia yhtyeitä kuin niiden nimet antavat olettaa.
Porirockia pidetään yleisesti uuden aallon postpunkista vaikutteita ottaneena, avoimesti romanttisena musiikkina. Punkia kevyemmin ja melodisemmin soineiden Dingon ja Yön takana musisoitiin ennen, jälkeen ja niiden kanssa samaan aikaan paljon muutakin, kuten goottirockia, hardcorea, taiderockia ja niin edelleen. Pori on vuosikymmenien ajan ollut ja on edelleen yksi kiehtovimpia ja aktiivisimpia ympäristöjä musiikillisille seikkailuille kotimaan kartalla.
Vaikka Nummelin on ollut hiukan liian nuori todistamaan ihan kaikkea mistä kirjassa kertoo, on hän kuitenkin kasvanut samoissa ympyröissä samojen naamojen seurassa, pyörinyt keskeisessä osoitteessa Annankatu 6 ja yrittänyt rakentaa kulttuuria lähes samojen päättäjien asenteiden keskellä kuin aikaisemmat kulttuurivirtausten esitaistelijat. Hän on elänyt porirockin pioneerien, legendojen ja tekijöiden keskellä marinoituen, kulttuuria, kokemuksia ja muistoja imien ja verkostoja luoden.
Nummelinin tarinankerronta tempaisee hienosti mukaansa. Haastattelut, aikalaiskuvaukset ja media-arkistojen penkominen onnistuvat näinkin lyhyessä, hiukan hajanaisessa ja pienessä kirjasessa muodostamaan riittävän loogisen kokonaisuuden. Nummelin todistaa turhan suppealla historiikillaan omat kertojankynänsä. Myös seiskatuumaisen vinyylin paljastava kansikuva on mainio oivallus vaihtoehtoisemman musiikkihistoriikin ollessa kyseessä.
Harmillisen paljon jää silti kertomatta. Jos asioita olisi ollut mahdollista yhdistellä vieläkin useamman kertojan kautta, tuoda mukaan myös tuoreemmat porilaiset virtaukset ja panostaa yleisesti enemmän taittoon, markkinointiin ja visuaaliseen puoleen, voisi Nummelinin tehtäväksi antaa vaikka koko porirockin kuvan muodostamisen.
Toivottavasti Vastavirtaan-kirja kanavoi lisärahoitusta lisäkaiveluun, koska tällaiset tarinat pitää ikuistaa viimeistään nyt eikä 20 vuoden kuluttua. Potentiaalia olisi.
Ilkka Valpasvuo
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Pieni kapinallinen kasvoi kirjojen ja kiinnostavien ihmisten keskellä – arviossa Patti Smithin Enkelten leipää
KIRJAT | Muusikko ja runoilija Patti Smith kertoo muistelmissaan kiinnostavasti omia, lähipiirinsä ja tapaamiensa ihmisten värikkäitä tarinoita.
Kolmessa kesäkuun päivässä ihmissuhteet ehtivät mutkistua ja oieta – arviossa Anne Tylerin romaani
KIRJAT | Perheensisäiset tuntemukset voivat olla yhtä hankalia kuin ihmisten välinen kanssakäyminen ylipäätään – joskin hiukan eri tavalla.
Tiina Rajamäen Koulu kertoo opettajan ja oppilaiden elämistä mutta myös koulusta rakennuksena ja sen elämästä
KIRJAT | Koulu näyttäytyy Tiina Rajamäen kirjassa kuin elävänä olentona käytävineen, auloineen, luokkahuoneineen, varastoineen ja kellareineen.
Simon Olsson pureutuu Tšernobylin onnettomuuteen jämäkästi, mutta hairahtuu liian helposti historiankirjojen sivupoluille
KIRJAT | Uusin Tšernobylin onnettomuutta käsittelevä kirja harppoo vauhdilla eteenpäin, mutta onnistuu typistämään aiheensa helposti pureskeltavaksi kokonaisuudeksi.